{"help": "https://avoindata.suomi.fi/data/sv/api/3/action/help_show?name=datastore_search", "success": true, "result": {"include_total": true, "limit": 100, "records_format": "objects", "resource_id": "c6e58f45-0c96-43f5-b996-a00515dd641d", "total_estimation_threshold": null, "records": [{"_id":1,"Tunnus":1,"Kirjaus":"Osakkeista mahdollisesti saatavista myyntituloista yli 400 milj. euroa vuodessa ylittävästä osasta voidaan kehyssääntöjen mukaan käyttää kehyksen estämättä enintään 150 milj. euroa kertaluonteisiin kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin. ","Kirjaustyyppi":"Jatkuvaa toimintaa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit;#20. Liikenne. Kuljetus","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"LVM","Seurantatieto":"VM: Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tehtiin päätös ohjata valtion varallisuutta nykyistä tuottavampaan käyttöön. Muun muassa valtion osakeomistuksia myydään. Tavoitteena on tulouttaa lisäosakemyynneillä yhteensä 1,1 miljardia euroa v. 2014 ja 2015. \n\nMyyntituloja kohdennetaan kehyssäännön puitteissa kasvupanostuksiin. \n\nVuonna 2014 kertyi osakkeiden myyntituloja noin 1 140 milj. eurolla, jolloin kehyssäännön mukaan 150 milj. euroa voidaan käyttää kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin. Tällaisista menoista on päätetty sekä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2014 että hallitusohjelmassa kesäkuussa 2014.\n\n\nLVM: LVM on selvittänyt yhteistyössä Liikenneviraston ja alueellisten asiantuntijoiden kanssa tarkoituksenmukaisimmat ja tehokkaimmat toimenpiteet, joilla edistetään kestävää kasvua.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen","Sähköposti":"juha.majanen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530247","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":2,"Tunnus":2,"Kirjaus":"Menokehysneuvotteluissa sovittuun 1,9 mrd. euron omaisuuden myyntiin ja siitä saatavien tulojen kohdentumiseen ei tehdä muutoksia.","Kirjaustyyppi":"Jatkuvaa toimintaa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"VM: Valtion kiinteistövarallisuutta ja osake-omistuksia myydään ja mm. eräiden rahastojen tuloutusta valtiolle lisätään kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Näiden toimien aiheuttama lisätuloutus on vuosina 2014?2015 noin 1,9 miljardia euroa.\n\nPääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen. Osana valtion varallisuuden uudelleenkohdentamista tehdään kuitenkin merkittäviä kasvupanostuksia, joiden määrä vuosina 2014-2015 on yhteensä n. 460 milj. euroa. Tästä 250 milj. euroa kohdistuu vuoteen 2015.\n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen","Sähköposti":"juha.majanen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530247","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":3,"Tunnus":3,"Kirjaus":"Hallitus antaa syysistuntokaudella 2014 eduskunnalle riittävät esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"01. Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"OKM;#SM;#STM","Seurantatieto":"Rakennepolittiinen ohjelma sisältää paljon kuntatalouteen liittyviä OKM:n ja STM:n hankkeita. Rakennepoliittista ohjelman toteutumista seurataan toisaalla. \n\n\nVM: TAE 2015 yhteydessä on annettu HE kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain muutoksesta, missä otetaan peruspalvelujen valtionosuuden tasossa huomioon ko. lain piiriin kuuluvien kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiset. Täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä tarkistettiin eräiltä osin peruspalvelujen valtionosuuksien tasoa. Eduskunta on hyväksynyt vuoden 2015 talousarvion. Eduskunnalle ei annettu kaikkia kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevia hallituksen esityksiä, jotka oli otettu huomioon hallituksen esityksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain muuttamiseksi. Tarvittavat muutokset valtionosuuksien mitoitukseen tehdään maaliskuun julkisen talouden suunnitelmassa.\n\nOKM:n hallinnonalalla annettu hallituksen esitys (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta), jolla muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksen järjestämisedellytyksiä väljennetään vähintään kolmesta oppilaasta vähintään kymmeneen oppilaaseen. HE 136/2014 vp annettiin syyskuussa 2014. Perustuslakivaliokunta antoi asiasta lausuntonsa (PeVL 37/2014 vp). Esityksen käsittely raukesi eduskunnassa.\n\nKoulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta liittyi hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Toimenpiteen toteutuksesta luovuttiin. \n\nSyysistuntokaudella annettavat muut esitykset toteutetaan v. 2016 ja 2017. Julkisen talouden suunnitelman 2016–2019 valmistelussa esitysten vaikutukset huomioidaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa. \n\nSTM: STM:llä on rakennepoliittisessa ohjelmassa useita kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä valmistelussa ja toimeenpanossa.\n\nSM: Sisäministeriö on esittänyt, että pelastuslaitokset jäädyttävät kunta-maksuosuudet vuoden 2014 tasolle vuoteen 2017 saakka. Ansiotasoindeksin nousu otetaan huomioon säästönä, koska sitä vastaavaa korotusta ei tehdä kuntamaksuosuuksiin. Tällä esityksellä katetaan valtioneuvoston rakennepoliittisen päätöksen sisäministeriön vastuulle osoittaman kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevan osan säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntia pyydetään esittämään tämän lisäksi suunnitellut säästöt. \n\nSisäministeriön asettaman pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantatyöryhmän tehtävänä on mm. seurata pelastustoimen säästötavoitteen toteutumista. Ensimmäisten arvioiden mukaan pelastustoimen kustannukset olisivat nousemassa koko maan osalta vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna n. 100 000 euroa. Neljäntoista pelastuslaitoksen kustannukset ovat laskemassa n. 2 miljoonalla eurolla mutta kahdeksan pelastuslaitoksen kustannukset ovat nousemassa yhteensä 2,1 miljoonalla eurolla. Sisäministeriö ja Suomen Kuntaliitto pyytävät pelastuslaitoksia esittämään, mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla kustannussäästöjä on tarkoitus saada aikaan ja mikä on niiden suuruus.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"VM/KAO: Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja, Neuvotteleva virkamies Minna Sneck","Sähköposti":"hannele.savioja@vm.fi, minna.sneck@vm.fi","Puhelin (työ)":"Savioja: 0295530295, Sneck: 0295530299","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":4,"Tunnus":4,"Kirjaus":"Kuntatalouden rahoituskehys sovittaa vuoden 2015 alusta lähtien yhteen kuntatalouden rahoituksen sekä tehtävät ja velvoitteet siten, että rahoitusasema on tasapainossa keskipitkällä aikavälillä.","Kirjaustyyppi":"Jatkuvaa toimintaa","VN-tiedon ryhmä":"01. Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"Kuntatalouden rahoituskehystä valmisteltiin valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka raportti julkaistiin tammikuussa 2015 (Kohti julkisen talouden kokonaisohjausta VM 2/2015). Kuntatalouden rahoituskehystä koskeva päätös tehdään uuden hallituksen ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa. Seurataan kuntien omia talouden tasapainottamistoimenpiteitä.\n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"VM/KAO: Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja, Neuvotteleva virkamies Minna Sneck","Sähköposti":"hannele.savioja@vm.fi, minna.sneck@vm.fi","Puhelin (työ)":"Savioja: 0295530295, Sneck: 0295530299","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":5,"Tunnus":5,"Kirjaus":"Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavan suuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysi-määräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kevään 2013 kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin.","Kirjaustyyppi":"Jatkuvaa toimintaa","VN-tiedon ryhmä":"01. Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"VM: Julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion valmistelussa seurataan ja arvioidaan, ovatko ministeriöiden esitykset  hallituksen rakennepoliittisen linjauksen mukaisia. Budjettilakina annettuun kunnan peruspalvelujen valtionosuuslakiin sisältyy säännös, jonka mukaan vuoden 2016 alusta voimaan tuleville uusille ja laajeneville tehtäville valtionosuusprosentti on 100. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen.\nAsetus julkisen talouden suunnitelmasta annettiin 14.2.2014.\n\n\n\n\n\n","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"VM/KAO: Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja, Neuvotteleva virkamies Minna Sneck","Sähköposti":"hannele.savioja@vm.fi, minna.sneck@vm.fi","Puhelin (työ)":"Savioja: 0295530295, Sneck: 0295530299","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":6,"Tunnus":6,"Kirjaus":"Sosiaalihuoltolain ja varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan suunnitellusti.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#15. Koulutus","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"OKM","Seurantatieto":"Sosiaalihuoltolaki tulee voimaan pääosin 1.4.2015. Toimeenpanoa tuetaan tuottamalla aineistoa verkkoon ja järjestämällä koulutustilaisuuksia.\n\nOKM:n asettama varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmä luovutti raporttinsa ministeriölle 21.3.2014. Työryhmän esitys on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 27.5.2014. Varhaiskasvatusta koskevien säännösten uudistamiselle ei ole osoitettu määrärahaa kehyksessä 2015–2018. Varhaiskasvatuslain ensimmäistä vaihetta koskeva hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (341/2014) on jätetty eduskunnan käsittelyyn. Hallituksen esitysluonnos varhaiskasvatuslaiksi on ministeriössä valmistelussa. Luonnos ei ole vielä lausunnolla. \n\nRakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskeva HE on ollut lausunnolla 15.4.–27.5.2014. Esitys on ollut tarkoitus antaa budjettilakina syysistuntokaudella 2014. Hallitus on päättänyt 1.2.2015, ettei esitystä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta anneta. \n\nVM: Uutta sosiaalihuoltolakia koskeva hallituksen esitys on annettu budjettilakiesityksenä ja on eduskuntakäsittelyssä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2015 kuitenkin niin, että kotipalvelua koskevaa säännöstä sovellettaisiin jo 1.1.2015 lukien.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, OKM: opetusneuvos Aki Tornberg","Sähköposti":"lotta.hameen-anttila@stm.fi, OKM: aki.tornberg@minedu.fi","Puhelin (työ)":"0295163406","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":7,"Tunnus":7,"Kirjaus":"Hallitus sitoutuu pääministeri Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa tekemään linjaukseen, jonka mukaisesti suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"STM: Sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista päästiin 25.6.2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä. Laki lähetettiin lausuntokierrokselle elokuussa 2014 ja lakiesitys tuodaan eduskunnalle 4.12.2014. Laki tulee voimaan vuonna 2015 ja uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa 1.1.2017. STM organisoi ja toimeenpanee sote- ja rahoitusuudistusten kokonaisuuden kansallisen ohjauksen.\n\nVM: Pidemmällä aikavälillä yleisenä tavoitteena on uudistuksen avulla saavuttaa merkittäviä julkisten menojen säästöjä, kun palvelujen järjestäjäkoko kasvaa ja siihen liittyviä tehokkuushyötyjä voidaan saavuttaa.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"hallitusneuvos Pekka Järvinen","Sähköposti":"pekka.jarvinen@stm.fi","Puhelin (työ)":"0295163367","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":8,"Tunnus":8,"Kirjaus":"Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, että uudistukselle asetettu tavoite kestävyysvajeen supistamisesta saavutetaan.","Kirjaustyyppi":"Vaikuttavuustavoite, mittari mainittu kirjauksessa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"VM: VM asetti lokakuussa sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan toteuttavaa budjettikehysjärjestelmää valmisteleva työryhmän. Työryhmän työ valmistuu helmikuussa 2015. Työ liittyy läheisesti sote-järjestämislain valmisteluun ja sen etenemiseen.\n\nSTM: STM osallisttuu VM:n asettaman budjettikehysjärjestelmää valmistelevan työryhmän työhön. STM valmistelee sosiaali- ja terveysalueidne kansallista ohjausta osana uudistuksen toimeenpanosuunnitelmaa.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"yhteyshenkilö selviää työryhmän asettamisen yhteydessä","Sähköposti":"","Puhelin (työ)":"","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":9,"Tunnus":9,"Kirjaus":"Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisen parlamentaarista selvitystyötä jatketaan.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"STM: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään vaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. Työryhmän toimikausi on 18.3.2014–28.2.2015. STM organisoi ja toimeenpanee sote- ja rahoitusuudistusten kokonaisuuden kansallisen ohjauksen.\n\nVM: VM asetti työryhmän, joka valmistelee budjettikehyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallintaan. \n\nSTM: STM osallistuu VM:n asettamaan työryhmään, joka valmistelee budjettikehyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallintaan. \n\n","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"hallitusneuvos Päivi Salo, finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo","Sähköposti":"paivi.salo@stm.fi, tuulia.hakola-uusitalo@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295163113, 0295530382","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":10,"Tunnus":10,"Kirjaus":"Rakennepoliittisten toimien tavoitteena on pidentää työuria ½ vuotta alkupäästä ja 1½ vuotta loppupäästä. Hallitus on sitoutunut edistämään eläkejärjestelmän uudistusta työurasopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman ehdotuksen pohjalta. ","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#14. Työ. Eläke","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"STM: Työmarkkinajärjestöt ovat 26.9.2014 sopineet vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta. \n\nTyöurien pidentämistä tukevat useat valmistelussa olevat toimenpiteet, jotka liittyvät työlainsäädäntöön ja työelämän kehittämiseen. \n\nVM: Työmarkkinajärjestöjen kesken on saavutettu sopimus eläkeratkaisusta.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Osastopäällikkö Outi Antila","Sähköposti":"outi.antila@stm.fi","Puhelin (työ)":"02951 63164","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":11,"Tunnus":11,"Kirjaus":"Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"STM:ssä on aloitettu kolmikantaisesti eläkeuudistusta kokeva lainvalmistelu, jonka pohjana on työmarkkinajärjestöjen 25.9.2014 tekemä sopimus. Valmistelun aikana neuvotteluratkaisu työstetään hallituksen esitykseksi ja ratkaistaan avoimeksi jääneet kysymykset. Muutokset kaikkiin eläkelakeihin ja uudistuksen aiheuttamat muutokset muihin sosiaalivakuutuslakeihin valmistellaan kevään 2015 aikana. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle eduskuntavaalien jälkeen.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Osastopäällikkö Outi Antila","Sähköposti":"outi.antila@stm.fi","Puhelin (työ)":"02951 63164","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":12,"Tunnus":12,"Kirjaus":"Hallitus etsii järjestelmällisesti uusia keinoja parantaa Suomen kilpailukykyä, vahvistaa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, lisätä ostovoimaa ja kotimaista kysyntää, purkaa yritystoiminnan esteitä, edistää työllisyyttä ja tukea korkeatasoista opetusta. Kilpailukykyä tukeva päätöksenteko on suunnitelmallista, ennakoitavaa ja pitkäjänteistä.","Kirjaustyyppi":"Jatkuvaa toimintaa","VN-tiedon ryhmä":"06. Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"MMM;#OKM;#VM;#YM","Seurantatieto":"Eteneminen konkretisoituu jäljempänä tulevissa kohdissa.\n\nMMM on rahoittanut elintarvikevientiohjelman esiselvityksen.\n\nMaataloustuotteiden vienti Kiinaan Mallitila-selvityksen rahoitus.\n\nRuokaketjuhankkeissa huomioitu viennin edellytysten parantaminen ja kotimaisen kysynnän lisääminen.\n\nMMM on aloittanut hankkeen, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja tarvittaessa kumota lainsäädäntöä sekä kehittää toimintatapoja, joilla yritystoiminnan kasvuedellytysten rajoituksia poistetaan ja kilpailukykyä parannetaan, tuen saajien rasitteita puretaan ja joilla  luodaan edellytyksiä elintarvikeviennin laajenemiselle uusiin maihin. Osa tätä tarkoittavista muutoksista on jo toteutettu, osa ehditään vielä toteuttaa hallituskauden aikana ja muiden ehdotusten  jatkovalmistelusta sovitaan. Toimenpiteillä on myös valtionhallintoa keventävä vaikutus.\n\n1.1.2014 voimaan tullut uudistettu metsälaki lisäsi metsänomistajien valinnanvapautta oman metsäomaisuutensa hoidossa ja joustavoitti puumarkkinoiden toimintaa.\n\n \n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"","Yhteyshenkilön nimi":"Osastopäällikkö Petri Peltonen","Sähköposti":"petri.peltonen@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 50 63662","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":13,"Tunnus":13,"Kirjaus":"Kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 ja jäädytys siirretään vuoteen 2016. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"VM: Vuoden 2015 tuloveroasteikkoon tehtiin inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla asteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, noin 1,5 prosentilla.  Lisäksi asteikon ylimmän tuloluokan euromääräinen raja alennettiin 100 000 eurosta 90 000 euroon. Työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettiin. Myös kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotettiin. Tuloverolain muutokset tulivat voimaan lailla 1086/2014.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Minna Sneck","Sähköposti":"minna.sneck@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530299","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":14,"Tunnus":14,"Kirjaus":"Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi valmistellaan budjettiriiheen mennessä verovähennysjärjestelmän muutokset, joiden kustannusvaikutus on 70 milj. euroa vuositasolla. Veromuutosten valmistelussa huolehditaan, että niiden tulonjakovaikutukset ovat oikeudenmukaiset.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#11. Väestöryhmät. Tasa-arvo","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"STM","Seurantatieto":"VM & STM: Verotuksen lapsivähennys pieni- ja keskituloisille otetaan käyttöön 2015.  VM: Hallituksen esitys annettiin syksyllä 2014 budjettilakina HE 122/2014 vp, ja laki (1086/2014) tuli voimaan vuoden 2015 alusta \n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Ylitarkastaja Timo Annala p. 02955 30067","Sähköposti":"minna.sneck@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530299","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":15,"Tunnus":15,"Kirjaus":"Yritysten edustusmenojen 50 % vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"VM: esitys annettiin syksyllä 2014 budjettilakina HE 122/2014 vp ja muutos on toteutettu lailla 1087/2014.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Erityisasiantuntija Tarja Järvinen ","Sähköposti":"tarja.jarvinen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530089","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":16,"Tunnus":16,"Kirjaus":"Hallitus kokoaa ensi vaalikaudelle tähtäävän yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittavan ehdotuksen. Työssä hyödynnetään aiempia selvitysmiesten raportteja ja keväällä valmistunutta teollisuuspolitiikan linjausta. Tämän työn osana selvitetään pikaisesti kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavimmat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi, ml. maa- ja metsätalousyritykset.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#07. Maatalous. Eläinlääkintä. Kalatalous;#14. Työ. Eläke","Päävastuu":"VNK","Muut ministeriöt":"MMM;#PLM;#SM;#STM;#TEM;#VM","Seurantatieto":"VNK: \n\nValtioneuvoston kanslia asetti 7.11.2014 hankkeen, joka valmistelee pääministeri Stubbin hallitusohjelmaan sisältyvän yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittavan ehdotuksen. Hankkeen osana selvitetään myös pikaisesti kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavimmat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi, ml. maa- ja metsätalousyritykset.\n\nHankkeen määräaika on 15.3.2015, ja se tähtää ensi vaalikaudella toteutettaviin toimenpiiteisiin ja seuraavan hallituksen yrittäjyys- ja elinkenopoliittiseen päätöksentekoon.\n\nTyössä hyödynnetään aiempia selvitysmiesten raportteja ja mm. keväällä 2014 valmistunutta teollisuuspolitiikan linjausta.\n\nHanke toteutetaan virkatyönä valtioneuvoston kanslian johdolla.\nSen toteuttaa valmisteluryhmä, jossa ovat edustettuina yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämisen kannalta keskeisimmät ministeriöt. Hanketta ohjaa valtiosihteereistä koostuva ohjausryhmä., joka raportoi hankkeen etenemisen tuloksista\ntalouspoliittiselle ministerivaliokunnalle\n\n\nVM: Selvitys yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi käytettävistä verotuksellisista keinoista on valmistunut  11.11.2014 (VM126:00/2014)\n\nMMM on osallistunut kanslian 7.11.2014 asettaman hankkeen valmisteluryhmän työhön maa- ja metsätalousyrityksiin liittyvien kysymysten osalta. Lisäksi MMM valmistelee yhdessä keskeisien sidosryhmien kanssa toimenpide-ehdotuksia metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Erityisasiantuntija Kimmo Hyrsky","Sähköposti":"kimmo.hyrsky@vnk.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 51 60191","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":17,"Tunnus":17,"Kirjaus":"Yritysrahoituksen pullonkauloja puretaan erityisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi. Laajennetaan Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Valtioneuvoston sitoumuspäätöstä Finnveran luotto- ja takaustappioiden korvaamisesta muutetaan mahdollistamaan EU:n pk-määritelmää suurempien yritysten rahoittaminen myös tukialueiden ulkopuolella. Uusien rahoitusvaihtoehtojen käyttöönoton lisäksi hallitus varautuu kasvurahastojen riittävän koon turvaamiseen. EU:n alkavalla rakennerahastokaudella erityinen painopiste on pk-yritysten hankkeissa.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"TEM: Valtioneuvoston sitoumuspäätöstä koskien Finnveran luotto- ja takaustappioiden korvaamista on laajennettu koskemaan kirjauksessa mainittuja pk-yrityksiä suurempia yrityksiä (liikevaihto enintään 300milj. euroa) tukialueiden ulkopuolella.\n\n”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” -rakennerahasto-ohjelmalla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Teollisuusneuvos Sakari Immonen","Sähköposti":"sakari.immonen@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 50 63665","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":18,"Tunnus":18,"Kirjaus":"Hallitus vahvistaa taloudellisten ulkosuhteiden ja Team Finland -verkoston käyttöä Suomen talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä sekä pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisessa. Voimavaroja keskitetään erityisesti maihin ja alueisiin, joiden taloudellinen merkitys on kasvamassa. Kaikessa toiminnassa Suomi korostaa yritysvastuun periaatetta.","Kirjaustyyppi":"Jatkuvaa toimintaa","VN-tiedon ryhmä":"05. Kauppa. Tullit. Markkinat;#14. Työ. Eläke;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet","Päävastuu":"VNK","Muut ministeriöt":"MMM;#TEM;#UM","Seurantatieto":"VNK: Team Finland- verkoston ensimmäisen, vuotta 2014 koskevan strategian toimeenpano on edennyt kokonaisuutena hyvin. Kuluneen vuoden aikana on keskitytty erityisesti verkoston toimintatapojen jäsentämiseen sekä alkuvaiheen kannalta välttämättömiin, organisaatioiden toimintaa ja työnjakoa koskeviin uudistuksiin (ml. Finpron uudistus ja konsulttipalvelujen eriyttäminen). Team Finlandin valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut on koottu yhteen ja kokonaisuus julkistettu syyskuussa 2014. Jatkossa tärkeitä painopisteitä ovat mm. kotimaan palvelumallin viimeistely (ml. yhteinen asiakkuuksien hallinta), investointien edistämistä ja maakuvatyötä koskevien toimintojen tehostaminen, palveluja koskeva viestintä sekä koko verkoston osaamisen kehittäminen. \n\nVuoden 2014 Team Finland -strategian toteuttaminen on ohjannut TF –toimintaa ja UM:n maakuvatyötä. Keskeistä on ollut yrityksille, erityisesti PK-yrityksille, tarjottavien palveluiden täsmentäminen ja parempi viestiminen niistä. Finpron ja UM:n palveluita on sovitettu toimimaan paremmin yhteen. TF –verkoston kompetenssia on lisätty, ml. yritysvastuuosaamisella, ja yhteistyötä parannettu koulutuksen avulla, josta UM:llä on ollut kokonaisvastuu. TF-matkojen suunnittelua on parannettu informaatiota lisäämällä. Tekes ja ulkoasiainministeriö julkistivat marraskuussa, viisivuotisen BEAM – Business with Impact –ohjelman, joka käynnistyy v. 2015. Tavoitteena on saattaa yhteen suomalaisia ja kehitysmaiden toimijoita synnyttämään uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kehitysvaikutuksia kohdemaihin. Maakuvatyön organisaatiota on uudistettu ja TF-prioriteettialojen kärkiviestejä on nostettu edustustojen maakuvatyön ja verkkoviestinnän kautta entistä enemmän esille.\n\nTEM: Team Finland kokoaa uudella tavalla yhteen valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut. TEM-konsernilla on keskeinen rooli Team Finland –toiminnan toteutuksessa. Merkittävin rakenteellinen kehitystoimi on Finpron uudistaminen, jolla luodaan vahva ja uutta kasvua Suomeen tuova julkisia kansainvälistymispalveluja tarjoava toimija.  Team Finland –kasvuohjelman lisärahoituksella tuetaan pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien hankkimista.\nTeam Finland –palvelut mukaan lukien Finpro-uudistus julkistetaan kokonaisuudessaan syyskuussa 2014.\n\nMMM vastaa suurlähetystöön Pekingissä palkattavan vientiasioita hoitavan virkamiehen kustannuksista.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Kansainvälisten asioiden neuvos Tuomas Tapio","Sähköposti":"tuomas.tapio@vnk.fi","Puhelin (työ)":"0295160190","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":19,"Tunnus":19,"Kirjaus":"Teollisuuden uudistumisessa biotalous, cleantech sekä digitaalinen liiketoiminta ovat hallituksen painopistealat, joita edistetään erillisessä periaatepäätöksessä sovitun mukaisesti.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"05. Kauppa. Tullit. Markkinat;#06. Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu;#17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"LVM;#MMM;#STM;#YM","Seurantatieto":"TEM: Biotalouden ja cleantechin kasvua edistetään kahden strategisen ohjelman MSO:n (Metsäalan strategisen ohjelman) ja CSO:n (Cleantechin strategisen ohjelman) johdolla. Toteutus etenee Kasvun kärjet VNP suunnitelmien mukaisesti. \n   \nVuonna 2012 käynnistetyn Cleantechin strategisen ohjelman tehtävänä on energia- ja ympäristöliike-toiminnan kehittäminen ja toimintaedellytysten parantaminen uuden kasvun ja työllisyyden luomiseksi Suomeen. Tavoitteina on kaksinkertaistaa cleantech-liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda 40 000 uutta cleantech-työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Cleantech on bio-/kierto-/vihreän talouden mahdollistaja.\n\nVuoden 2014 aikana cleantech on nostettu vahvasti vientidelegaatioiden agendalle. Yhteistyö Finpron, EK:n ja alueellisten cleantech-toimijoiden välillä on tiivistetty. Uudistettu Cleantech Finland –brändi otetaan käyttöön 2015. Yhteistyö olympiakomitean kanssa cleantechin maakuvatyön edistämiseksi Rion 450-vuotisjuhlien ja olympialaisten yhteydessä on vauhdissa. Viennin kasvuohjelmia on käynnistetty tai ollaan käynnistämässä eri alueille (cleantech yleensä, Beautiful Beijing, Etelä-Amerikka, Intia, uusiutuva energia, älykkäät sähköverkot, ympäristömittaukset, valaistusteknologia, vesiteknologia jne.) perustuen suomalaiseen osaamiseen, yritysten kasvuhakuisuuteen sekä globaaleihin markkinaselvityksiin. Myös Eurooppa on kasvava cleantech-markkina. \n\nPorin Tahkoluoto valittiin merituulivoiman demonstraatioympäristöksi. Ahvenanmaalla kehitetään älykkäiden sähköverkkojen demonstraatiota. Jätteestä energiaa/tuotteita  -prosessin demonstraatiohankkeita on eri suunnilla vastatuulessa. Katajanokan cleantech-esittely-ympäristön toteutus siirtyi vuodella ympäristöluvitussyistä. \n\nEU:ssa on vaikutettu sekä yleensä cleantechin että resurssitehokkuuden säädösten osalta. On tosin todettu, että suomalainen säädösten tiukka tulkinta on useimmiten suurin este eikä niinkään EU-säädökset.\n\nKestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma on osa cleantechin strategista ohjelmaa, ja sitä toteutetaan yhdessä yritysten ja sidosryhmien kanssa. Vuoden 2014 aikana on mm. tehty tutkimusstrategia ja käynnistetty kaivannaisteollisuuden kasvuohjelma.\n\n\nDigitaloudesta valmistellaan Suomen vahvuuksia luotaava linjaus, joka tarkastelee myös palvelualojen menestystekijöitä. TEM-konsernin toimijat, erityisesti Tekes ja VTT, painottavat digimarkkinoiden kyvykkyyksien luomista ohjelmissaan.\n\nSuomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050 -selonteko eduskunnassa marraskuussa 2014.\n\nLVM: LVM osallistuu oman hallinnonalansa (sekä liikenne että viestintä) toimin digitaalisen liiketoiminnan ja ict:n hyödyntämisen edistämiseen.\n\nYM: YM asetti 29.4.2014 pilottihankkeen Metsä Fibre Oy:n suunnitellun biotuotetehtaan lupamenettelyiden edistämiseksi. Kokemukset hankkeessa syntyvistä sujuvoittamis-toimenpiteistä kootaan ja niitä hyödynnetään muissa lupamenettelyissä.\n\nMMM: Toteutetaan biotalousstrategiaa:\n- Toimeenpannaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yksistrateginen painopiste. Ohjelmassa painottuu bioresurssien tuotannon varmistaminen sekä elinkeinojen uudistaminen vahvistamalla yritys- ja kehittämisrahoitusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa maaseutualueilla.\n- Selvitetään vesi- ja kalavaroja ruokana, ravinteina, energiana ja hyvinvointipalveluina hyödyntävän sinisen biotalouden potentiaali ja kehittymisen esteet sekä käynnistetään sinisen biotalouden kehittämisohjelman laatiminen.\n- Valmistellaan VN:n periaatepäätös Kansallinen metsästrategia 2025:sta ja aloitetaan ohjelman toimeenpano.\n- Toteutetaan uusia biotalouteen liittyviä kehittämishankkeita (esim. biotalousinvestointien raaka-ainehuollon turvaaminen).\n\nSTM osallistuu oman hallinnonalansa toimin painopistealueiden liiketoiminta-aloitteiden ja niiden sovellusten kehittämisen tukemiseen, mm. genomitiedon käyttö.\n\n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"teollisuusneuvos Mika Aalto","Sähköposti":"mika.aalto@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 50 47267","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":20,"Tunnus":20,"Kirjaus":"Hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Yritysverotus säilytetään nykyisellään.","Kirjaustyyppi":"Vaikuttavuustavoite, mittari mainittu kirjauksessa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"LVM;#MMM;#STM;#VM;#YM","Seurantatieto":"Työ hallinnollisen taakan keventämiseksi jatkuu. TEM arvio HE:n yritysvaikutusarvion laadun vaikutusarviokehikon pohjalta.\n\nTEM: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES on arvioinut mahdollisuuksia lupamenettelyjen ja valvonnan keventämiseen sekä asioinnin nopeuttamiseen. Jatkotoimista päätetään myöhemmin.\n\nTEM:  Palkkahallinnon yhteisen sanaston luominen, joka helpottaa palkasta tehtävää viranomaisilmoittamista. (sanasto valmis 2016)\n\nYM: Lupamenettelyiden sujuvuutta parannetaan syyskuun alussa voimaan tulleella ympäristönsuojelulailla (527/2014) ja syysistunto-kaudella 2014 annetulla hallituksen esityksellä ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muuttamisesta (HE 257/2014). Hallituksen esityksellä kevennetään eräiden lupamenettelyiden kokonaisuutta (ympäristöluvan ja maa-ainesluvan yhteiskäsittely) ja sujuvoitetaan lupien tarkistamisen ja muuttamisen menettelyjä sekä lisäksi nostetaan eläinsuojien luvanvaraisuuskynnyksiä. YM ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat järjestäneet vuonna 2014 aluefoorumeja, joissa toiminnanharjoittajat sekä lupa- ja valvontaviranomaiset ovat yhdessä työstäneet toimintatapoja koskevia ehdotuksia lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi. Alkuvuoden aikana päätetään jatkotoimenpiteistä.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen, ","Sähköposti":"pasi.jarvinehn@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 50 48067","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":21,"Tunnus":21,"Kirjaus":"Valtion voimalaitosveroa (nk. Windfall-vero) ei oteta käyttöön. Selvitetään veron tuoton korvaamista vaihtoehtoisella ympäristö- tai kulutusverolla. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"TEM;#YM","Seurantatieto":"Voimalaitosverolaki kumottu: HE 129/2014 vp, laki 880/2014 voimaan 1.1.2015. ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"teollisuusneuvos Petteri Kuuva/TEM, hallitusneuvos Merja Sandell/VM","Sähköposti":"petteri.kuuva@tem.fi; merja.sandell@vm.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 506 4819; + 358 40 736 8024","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":22,"Tunnus":22,"Kirjaus":"Valtiovarainministeriö laatii syksyn 2014 aikana selvityksen maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä pienten yritysten osalta.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"TEM","Seurantatieto":"VM: Selvitystyö maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä pienten yritysten osalta on valmistunut tammikuussa 2015. ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Ylitarkastaja Marja Hokkanen","Sähköposti":"marja.hokkanen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530692","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":23,"Tunnus":23,"Kirjaus":"Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta tarkastellaan erityisesti energiasta ja logistiikasta aiheutuvia kustannuksia. ","Kirjaustyyppi":"Jatkuvaa toimintaa","VN-tiedon ryhmä":"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"LVM;#MMM;#VM","Seurantatieto":"LVM: \n1) Jatketaan ja kehitetään julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän välistä vuoropuhelua logistisen tehokkuuden parantamiseksi.\n2) Alusten ympäristöinvestointien tukiohjelma, joka luotiin kompensoimaan rikkipäästöjen rajoituksista merikuljetuksille aiheutuvia kustannuksia, päättyy vuoden 2014 lopussa. Tukiohjelman voimassaoloa jatkettiin 1.1.2015 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella 1443/2014. Tukiohjelma on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.  Valtion vuoden 2015 talousarviossa ei ole varattu määrärahaa alusinvestointien tukemiseen.\n3) Määräaikainen romutuspalkkiokokeilu alkaa vuoden 2015 heinäkuun alussa ja päättyy joulukuun lopussa. Tavoitteena on uudistaa Suomen eurooppalaisittain iäkästä autokantaa, jotta liikenteessä olevat autot olisivat nykyistä ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia sekä samalla lisätä virallisiin.  Valtion talousarvioon on varattu kolmen miljoonan euron määräraha valtionavustusten maksamiseen.\n\nTEM: Energiakustannukset pidetään jatkuvassa tarkkailussa, tämä on todettu myös parlamentaarisessa energia- ja ilmastokomiteassa.\n\nMMM: Toteutetaan maatilojen energia ohjelmaa.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"LVM: ??, TEMin osalta: Teollisuusneuvos Petteri Kuuva","Sähköposti":"petteri.kuuva@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 506 4819","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":24,"Tunnus":24,"Kirjaus":"Hallitus käynnistää energiateknologian kehittämishankkeen. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa etsitään ratkaisuja kotimaisten polttoaineiden hakkeen ja turpeen kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"LVM;#MMM;#VM","Seurantatieto":"TEM: Suomi panostaa energiatutkimukseen suhteellisesti enemmän kuin ilmeisesti mikään muu OECD-maa. Selvitetään energiateknologian kehittämistilanne yhteistyössä ainakin VTT:n, TEKESin ja VNK:n kanssa. Lyhyt selvitys on valmistunut.\n\nVM: Turpeen veronkorotus vuoden 2015 alusta peruttu ja veroa alennettu, HE 128/2014 vp ja HE 234/2014 vp, laki 1185/2014 tullut voimaan 1.1.2015. Lisäksi hallitus on esittänyt turpeelle lisää veronalennusta 2016 alusta HE 359/2014 vp.\n\nMMM: Eduskunta hyväksynyt 15.12.2014 hallituksen esityksen (HE 138/2014) uudeksi kestävän metsätalouden määräaikaiseksi rahoituslaiksi. Uusi laki (34/2015) sisältää mahdollisuuden myöntää nuoren metsän hoidon yhteydessä kerättävälle pienpuulle korotettua pinta-alatukea. Korotettu pinta-alatuki on neutraali pienpuun loppukäytölle. Laki tulee voimaan kun komission hyväksyy tukijärjestelmän.\n\nEdistetään maaseudun energiayritysten syntymistä ja kehittämistä sekä energiatuotannon innovaatioita mm. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpitein. Tavoitteena kehittää suurten keskistettyjen energialaitosten rinnalla myös kotimaisiin polttoaineisiin perustuvaa hajautettua energiantuotantoa.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"","Yhteyshenkilön nimi":"teollisuusneuvos Timo Ritonummi; lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen","Sähköposti":"timo.ritonummi@tem.fi; leo.parkkonen@vm.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 506 4798; + 358 29 553 0372","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":25,"Tunnus":25,"Kirjaus":"Suomi rakentaa vähähiilistä yhteiskuntaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian, energia- ja ilmastotiekartan 2050 sekä hallituskaudella hyväksyttävän ilmastolain avulla.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"VNK","Muut ministeriöt":"LVM;#MMM;#TEM;#VM;#YM","Seurantatieto":"TEM: Vähennystavoite on asettumassa 40%:iin. Sopeutumistaakka jäsenvaltioiden kesken jaettaneen edellisen kerran tapaan BKT-perustaisesti, mikä ei vastaa Suomen tavoitteita.\n\nYM: Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2014 EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Komissio valmistelee lainsäädäntöehdotukset päästökauppajärjestelmän muutoksista ja päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaosta eli jäsenmaakohtaisista päästövähennystavoitteista. \n\nLVM: Liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ja –keinot vuoteen 2020 on määritelty kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (http://www.tem.fi/energia/energia-_ja_ilmastostrategiat/vuoden_2013_strategia) ja liikenteen ympäristöstrategiassa (http://www.lvm.fi/julkaisu/4373390/liikenteen-ymparistostrategia-2013-2020 ) \nVuoden 2014 lopulla käynnistettiin kaksi laajaa hanketta, joissa selvitetään liikenteen khk-päästöjen vähennysmahdollisuudet ja –kustannukset vuoteen 2030. Kesällä 2015 valmistuvien hankkeiden tulokset hyödynnetään neuvotteluissa EU:n khk-päästöjen taakanjakopäätöksestä vuoteen 2030. \n\nMMM: Maatalouden ilmasto-ohjelma laadittu. Toimeenpannaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.\n\nMaa- ja metsätalouden osalta vähähiilisyystavoitteita edistetään kansallisella metsästrategialla (2025, valmistuu keväällä 2015) sekä maatalouden ilmasto-ohjelmalla (hyväksytty syksyllä 2014). LULUCF-VATT/VTT/METLA-hanke keväällä 2015.\n\nIlmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia on päivitetty. Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma on hyväksytty VN-päätöksenä 20.11.2014. ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Apulaisosastopäällikkö Jori Arvonen","Sähköposti":"jori.arvonen@vnk.fi","Puhelin (työ)":"0295160320","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":26,"Tunnus":26,"Kirjaus":"Suomi rakentaa vähähiilistä yhteiskuntaa energia- ja ilmastotiekartan 2050 avulla. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"TEM: Energia- ja ilmastotiekartta 2050 on valmistunut lokakuussa 2014. Energiapolitiikkavaihtoehtoja koskeva selvitys on käynnissä.  ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"ohjausasiakirja","Yhteyshenkilön nimi":"teollisuusneuvos Petteri Kuuva","Sähköposti":"petteri.kuuva@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 506 4819","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":27,"Tunnus":27,"Kirjaus":"Suomi rakentaa vähähiilistä yhteiskuntaa hallituskaudella hyväksyttävän ilmastolain avulla. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"YM: Hallitus antoi 5.6.2014 eduskunnalle esityksen ilmastolaiksi, esitys on käsiteltävänä eduskunnassa.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf","Sähköposti":"magnus.cederlof@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"0295250060","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":28,"Tunnus":28,"Kirjaus":"Suomi kiinnittää erityistä huomiota biomassan energiakäytön turvaamiseen ja sen kehittämiseen.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"MMM","Seurantatieto":"TEM: Biomassan käytön turvaaminen on keskeinen teema sekä EU-tasolla että kotimaassa. EU:sta ei ainakaan nyt ole tulossa rajoituksia Suomelle tärkeälle biomassaan energiakäytölle. EU-vaikuttaminen jatkuu vahvana.\n\nUuden rakennerahastokauden ohjelman mukaisesti EAKR:n rahoituksesta 25% tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen.\n\nMMM: Toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Ohjelma sisältää biomassan tuotantoon liittyviä tukia ja korvauksia sekä monipuolisia kehittämistoimia bioperäisen energiatuotannon kehittämiseen ja energiatehokkuuden lisäämiseen. \n\nBioenergian käytön lisääminen otettu huomioon uudessa kestävän metsätalouden määräaikaisessa rahoituslaissa (34/2015). \n\nVaikutetaan EU-politiikkaan biomassojen käytettävyyden varmistamiseksi.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"teollisuusneuvos Päivi Janka","Sähköposti":"paivi.janka@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 506 4833","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":29,"Tunnus":29,"Kirjaus":"Hallitus laatii laajan selvityksen parlamentaarisen työn pohjalta energiasektorin politiikkavaihtoehtojen kehittämisestä. Painopiste on uusiutuvassa energiassa ja hajautetun energiatuotannon edistämisessä. Selvitystyön tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta ilmastotavoitteet huomioiden.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"19. Energia;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"LVM;#MMM","Seurantatieto":"TEM: Energiasektorin politiikkavaihtoehtoja koskeva selvitys on aloitettu lokakuussa valmistuneen parlamentaarisen energia- ja ilmastotiekartan pohjalta. Selvitys valmistuu maaliskuussa 2015.\n\nLVM: Fossiiliselle öljylle vaihtoehtoiset käyttövoimat ja öljyriippuvuuden vähentäminen on nostettu liikennesektorilla tärkeäksi tavoitteeksi sekä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (http://www.tem.fi/energia/energia-_ja_ilmastostrategiat/vuoden_2013_strategia) että liikennesektorin omissa strategioissa (http://www.lvm.fi/julkaisu/4373390/liikenteen-ymparistostrategia-2013-2020 \nhttp://www.lvm.fi/julkaisu/4147323/tulevaisuuden-kayttovoimat-liikenteessa-tyoryhman-loppuraportti )\nUusia suunniteltuja toimenpiteitä ovat esim. vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfran luominen, raskaan liikenteen energiatehokkuutta parantavat toimet, tuki uusille ajoneuvoteknologioille ja/tai muutokset liikenteen verotukseen. LNG-terminaalin sijoittaminen voi myös edistää tavoitteita. Toimenpiteet tulisi toteuttaa ennen vuotta 2020 (jakeluinfradirektiivin tavoitevuosi).\n\nMMM: Yksi painopistealueista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanossa on uusiutuvan energiaan ja hajautetun energiantuotantoon liittyvän yritys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen. Sähkön pientuotannon työryhmä (TEM) etsii keinoja pienten sähköntuottajien toiminnan ja markkinoillepääsyn helpottamiseen.\n\nEduskunta hyväksynyt 15.12.2014 hallituksen esityksen (HE 138/2014) uudeksi kestävän metsätalouden määräaikaiseksi rahoituslaiksi. Uusi laki (34/2015) sisältää mahdollisuuden myöntää nuoren metsän hoidon yhteydessä kerättävälle pienpuulle korotettua pinta-alatukea. Korotettu pinta-alatuki on neutraali pienpuun loppukäytölle. Laki tulee voimaan kun komission hyväksyy tukijärjestelmän.\n\nMetsätalouden tukijärjestelmän uudistamisen yhteydessä tehdään päätökset pienpuun energiakäyttöä edistävästä tuesta.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"teollisuusneuvos Petteri Kuuva","Sähköposti":"petteri.kuuva@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 506 4810","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":30,"Tunnus":30,"Kirjaus":"Hallitus on sitoutunut Kataisen hallituksen tavoitteisiin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä. ","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"MMM","Seurantatieto":"YM: Vuoden 2014 alkupuoliskolla perustettiin uusia luonnonsuojelualueita Varsinais-Suomeen, Kainuuseen ja Saimaan alueelle. Uusien luonnonsuojelualueiden perustamisprosessi jatkuu syyskaudella. Etelä-Konneveden ja Teijon kansallispuistoja koskevat lait hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2014 aikana. \n\nValtioneuvosto hyväksyi 5.6.2014 periaatepäätöksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) jatkamisesta 2014–2025. Ohjelman toteutus on sujunut hyvin ja sitä jatketaan. \n\nSoidensuojelua koskeva valmistelu on käynnissä.\n\nTurun kansallisen kaupunkipuiston päätös tehtiin vuonna 2013 ja Kotkan kansallisen kaupunkipuiston päätös 29.9.2014. \n\nMMM: Toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimenpiteet maatalouden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.\n\nMMM: Eduskunta hyväksynyt 15.12.2014 hallituksen esityksen (HE 138/2014) uudeksi kestävän metsätalouden määräaikaiseksi rahoituslaiksi. Uudessa laissa  (34/2015) säädetään ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden rahoituksesta vuodesta 2015 eteenpäin.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen","Sähköposti":"ilkka.heikkinen@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"0295250079","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":31,"Tunnus":31,"Kirjaus":"Käynnistetään lainsäädäntöhanke, jonka myötä rahankeräykset vapautetaan nykyisenkaltaisesta lupamenettelystä vastaamaan nykypäivän toimintaympäristöä.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"03. Oikeus. Lainsäädäntö. Lainvalmistelu;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha","Päävastuu":"SM","Muut ministeriöt":"OM;#TEM;#VM","Seurantatieto":"SM: Sisäministeriö on asettanut hallitusohjelman mukaisen lainsäädäntöhankkeen elokuussa 2014. Hankkeen toimikausi on 28.8.2014 - 27.2.2015. Sisäministeriö on nimittänyt hankkeen tueksi työryhmän 16.9.2014. Hankkeen tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle käsiteltäväksi syysistuntokaudella 2014. Luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausuntokierrokselle 5.11.2014. Lausuntoaika on päättynyt 28.11.2014.\n\nVM: Selvitetään joukkorahoituksen suhde rahankeräyslakiin ja joukkorahoitusta koskevan erityislain säätämisen tarve.\n\n","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"SM/Poliisiosasto, ylitarkastaja Jukka Tukia; VM/Rahoitusmarkkinaosasto, neuvotteleva virkamies Aki Kallio ","Sähköposti":"","Puhelin (työ)":"SM, Jukka Tukia, puh. 0295 488 573; VM, Aki Kallio, puh. 029 55 30 477 ","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":32,"Tunnus":32,"Kirjaus":"Kehysriihessä sovitun kasvu- ja työllisyyspaketin lisäksi hallitus käynnistää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevan toimenpideohjelman. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"YM: Peruskorjausten käynnistysavustuksen myöntövaltuuden nosto 100 milj. eurosta 140 milj. euroon sisältyy LTAE II/2014:een. TOTEUTETTU\n\nAsumis-oikeusasuntojen ja ns. normaalien vuokra-asuntojen kytköksen poistaminen MAL-aiesopimuksist toteutettu valtioneuvoston vahvistamaa lainoituksen käyttösuunnitelmaa muuttamalla (14.8.2014) . Muutos on huomioitu MAL-\naiesopimusseuduilla (Helsingin, Turun ja Tampereen seudut). TOTEUTETTU\n\nASP-järjestelmän lainarajoja on nostettu 1.11.2014 alkaen VN:n asetuksella, ASP-säästämisen aloitusikärajan nostosta annettu HE EK:lle 23.10.2014. TOTEUTETTU\n\nPääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön vuoden 2015 talousarvion voimaantultua. TOTEUTETTU\n\n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo","Sähköposti":"liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"358 295 250 167 ","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":33,"Tunnus":33,"Kirjaus":"Asuntorahaston käytössä olevien instrumenttien käyttöä tehostetaan. Peruskorjauksiin tarkoitetun käynnistys-avustuksen myöntövaltuutus vuodelle 2014 nostetaan 100 milj. eurosta 140 milj. euroon. ASO -asuntojen ja ns. normaalien vuokra-asuntojen tuottamisen kytkös poistetaan MAL -aiesopimuksesta. ASP -järjestelmän ehtoja kehitetään houkuttelevammiksi. Ehtojen yksityiskohdista päätetään budjettiriiheen mennessä. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"YM: käynnistysavustus, LTA II/2014, toteuteuttu\nASO- ja normaalien vuokra-asuntojen kytkös poistettu, toteutettu.\n\nYM: ASP lainarajoja on nostettu 1.11.14 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella.  Säästämisen aloitusikärajan nostosta on annettu  HE EKlle 23.10.14, toteutettu.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo","Sähköposti":"liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"+358 295 250 167 ","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":34,"Tunnus":34,"Kirjaus":"Pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"YM:Toteutettu, budjettiriihi.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo","Sähköposti":"liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"+358 295 250 167 ","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":35,"Tunnus":35,"Kirjaus":"Asuntopoliittiseen kokonaisuuteen liittyy rakennusalan toimivan kilpailun varmistaminen.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"YM:Yleisluonteinen tavoite, jatkuvaa toimintaa","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo","Sähköposti":"liisa.linna@angelvuo@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"+358 295 250 167 ","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":36,"Tunnus":36,"Kirjaus":"Uusi 20-vuotinen korkotukimalli toteutetaan kohdekohtaisilla rajoituksilla yleishyödyllisyyslainsäädännön ulkopuolelle. Korkotukimallin keskeisimmistä kriteereistä sovitaan erikseen siten, että laki voidaan saada voimaan vuoden 2015 alusta.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"HE on valmistelu, mutta sen antamiseta eduskunnalle on luovuttu.","Tila":"Punainen","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo","Sähköposti":"liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"+358 295 250 167 ","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":37,"Tunnus":37,"Kirjaus":"Selvitetään, onko tarvetta muuttaa lainsäädäntöä siten, että asuntorahastolla olisi velvollisuus hakemuksesta peruuttaa yleishyödyllisen yhteisön yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeäminen sen jälkeen kun käyttö- ja luovutusrajoitusaika on päättynyt. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"03. Oikeus. Lainsäädäntö. Lainvalmistelu;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"HE on valmisteltu, mutta sen antamisesta eduskunnalle on luovuttu.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo","Sähköposti":"liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"+358 295 250 167 ","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":38,"Tunnus":38,"Kirjaus":"Helsingin seudun suuria infrastruktuurirakennushankkeita tuetaan ja edistetään samalla alueen asuntotuotantoa. Edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Sopimus neuvotellaan Helsingin seudun kuntien kanssa budjettiriiheen mennessä.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#20. Liikenne. Kuljetus","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"LVM;#YM","Seurantatieto":"VM: Helsingin seudun kuntien kanssa on saavutettu neuvottelutulos kaavoituksen lisäämisestä. Sopimus on hyväksytty kunnissa syksyllä 2014.\n\nYM: YMn asettama neuvotteluryhmä (YM, LVM, VM, kuntien edustajat) neuvottelee sopimuksen elokuun loppuun mennessä.\n\nKaikki kunnat ovat käsitelleet ja hyväksyneet sopimuksen. Tavoitteena on hyväksyä sopimus periaatepäätöksenä valtioneuvoston yleisistunnossa vuoden 2014 loppuun mennessä. Sopimus täydentää voimassa olevaa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusta, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun.  \n\nLVM: Sopimus täydentää valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen vuoden 2015 loppuun voimassa olevaa aiesopimusta. Sopimuksessa mainittujen liikenneinfrastruktuurihankkeiden tilanne on seuraava:\n- Länsimetron jatkeesta Matinkylä – Kivenlahti on tehty valtionapupäätös\n- Pisara-radan käsittely on käynnissä\n- Helsinki-Riihimäki-rataosan 1.vaiheesta on tehty talousarviopäätös\n- Valtion toimintojen lopettamisesta  Helsinki-Malmin lentoasemalla on tehty päätös.\n","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Sari Sontag","Sähköposti":"sari.sontag@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530181","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":39,"Tunnus":39,"Kirjaus":"Pisara-radan rahoitusta koskeva selvitys on käynnissä. Selvityksen ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion mahdollisen osallistumisen radan rakentamiseen. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#20. Liikenne. Kuljetus","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"LVM;#YM","Seurantatieto":"VM: Helsingin seudun kuntien kanssa on saavutettu neuvottelutulos kaavoituksen lisäämisestä. Pisara-radan rakentaminen käynnistetään vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa, johon otetaan 956 milj. euron valtuus.\n\nKs. kohta 38\n\nLVM: Pisara-rata on tarkoitus viedä talouspoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn vuoden 2014 aikana.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Sari Sontag","Sähköposti":"sari.sontag@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530181","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":40,"Tunnus":40,"Kirjaus":"Valtiolla on tonttitarjontaa koskevan sopimuksen perusteella valmius sitoutua osallistumiseen länsimetron rakentamiseen sen suunniteltuun päätepisteeseen, Kivenlahteen saakka siten, että valtion osuus hankkeen kustannuksista on enintään 240 milj. euroa ja tulee maksettavaksi aikaisintaan vuodesta 2017 lähtien.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#20. Liikenne. Kuljetus","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"LVM;#YM","Seurantatieto":"VM: Helsingin seudun kuntien kanssa on saavutettu neuvottelutulos kaavoituksen lisäämisestä. \n\nLVM: Tonttitarjontaa koskeva sopimus täydentää valtion ja Helsingin seudun kuntien välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen vuoden 2015 loppuun voimassa olevaa aiesopimusta. Sopimuksesta on tehty valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014. Länsimetron valtionavusta on tehty päätös myös vuoden 2015 talousarvion täydennykseen. ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Sari Sontag","Sähköposti":"sari.sontag@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530181","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":41,"Tunnus":41,"Kirjaus":"Muun kuin Helsingin seudun infrastruktuurirakentamisen osalta hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisesta ja laajuudesta kehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä. Samalla arvioidaan nopeasti käynnistettävät, työllisyyttä edistävät pienet elinkeinopoliittiset liikennehankkeet sekä perustienpidon tarpeet.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#14. Työ. Eläke;#20. Liikenne. Kuljetus","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"LVM;#TEM","Seurantatieto":"VM: Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyjen rahoittamiseksi esitetään 138 milj. euron valtuutta vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Fennovoiman tieyhteyden rakentamiseksi otettiin vuoden 2015 täydentävään esitykseen 7,4 milj. euron valtuus. Lisäksi Vt. 8 parantamiseksi Pyhäjoella esitetään 22 milj. euron valtuutta voimalan rakennustöiden kuljetusten mahdollistamiseksi.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen","Sähköposti":"juha.majanen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530247","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":42,"Tunnus":42,"Kirjaus":"Valtio tukee Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikenne-järjestelmän, maankäytön ja tontti-politiikan kehittämistä. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin. Valtio osallistuu hankkeen toteuttamiseen suunnittelun valmistuttua arvioituaan ensin Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun kuntien toimet tonttitarjonnan lisäämisessä ja asuntotuotannossa.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"LVM: Tampereen seudun kuntien ja valtion välisessä MAL-aiesopimuksessa 2013–2015 on kirjattu, että valtio varautuu osallistumaan kaupunkiraitiotien suunnitteluun ja toteutukseen 30 prosentilla. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2014 raitiotien suunnittelun jatkamisesta. Kaupunki on aloittanut raitiotien kehitysvaiheen, joka valmistuu vuonna 2016. Sen aikana ratkaistaan raitiotien toteutus- ja rahoitusmalli. Suunnittelun valtionavun rahoitus on turvattu vuoden 2015 talousarviossa. ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Minna Sneck","Sähköposti":"minna.sneck@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530299","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":43,"Tunnus":43,"Kirjaus":"Selvitetään valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin omistaman rakennuttajayhtiön perustamisen tarve ja edellytykset. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"VM: Perusarvio tehty Senaatti-kiinteistöjen ehdottamasta etenemisvaihtoehto 1:stä.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen","Sähköposti":"juha.majanen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530247","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":44,"Tunnus":44,"Kirjaus":"Hallitus vahvistaa toimia perusopetuksen laadun kehittämiseksi tavoitteenaan pysäyttää tutkimuksissa havaittu oppimistulosten lasku.","Kirjaustyyppi":"Vaikuttavuustavoite, mittari mainittu kirjauksessa","VN-tiedon ryhmä":"15. Koulutus","Päävastuu":"OKM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistynyt helmikuussa 2014 Tulevaisuuden peruskoulu – kehittämishake, jonka tavoitteena on selvittää perusopetuksen nykytilaa ja oppimistulosten heikkenemisen syitä, kaventaa tyttöjen ja poikien oppimistuloseroja sekä löytää keinoja oppilaiden kouluviihtyvyyden ja motivaation parantamiseen. \n\nHanketta valmistelee kaksi työryhmää, joista toinen keskittyy osaamisen ja oppimisen merkitykseen yhteiskunnan kehityksessä ja toinen oppimismotivaatioon, kouluviihtyvyyteen, opetusjärjestelyihin ja menetelmiin. Työtä koordinoi laajapohjainen ohjausryhmä. \n\nEsitykset valmistellaan siten, että ne tukevat perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä ja niiden käyttöönottoa sekä seuraavan hallitusohjelman valmistelua.  Työryhmien ehdotukset perusopetuksen kehittämiseksi ja mahdolliset hallitusohjelmakirjausesitykset maaliskuussa 2015.\n\nTyöryhmien työskentelyn lisäksi on syksyllä 2014 toteutettu laajapohjainen verkkokysely, jolla haluttiin kerätä muun muassa oppilaiden ja heidän huoltajiensa ajatuksia perusopetuksesta ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 7000 henkilöä. Lisäksi perusopetuksen kehittämisen tueksi  on järjestetty kuusi kuulemistilaisuutta eri puolilla Suomea.\n\nOpetus-ja kulttuuriministeriö myöntää noin 26,8 miljoonaa euroa valtionavustuksena opetuksen järjestäjille koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Valtionavustus on käytettävä haasteellisimmassa asemassa olevien koulujen toiminnan ja laadun tukemiseen.\n\nOpetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 15 miljoonaa euroa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen.   Avustus parantaa  opettajien mahdollisuutta monipuoliseen opetukseen sekä edistää  työviihtyvyyttä ja työrauhaan. Rahoitus täydentää aiemmin v. 2014  myönnettyä 60 miljoonan avustusta.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi","Sähköposti":"iiris.patosalmi@minedu.fi","Puhelin (työ)":"0295330250","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":45,"Tunnus":45,"Kirjaus":"Laajennetaan kielikylpykoulutusta koko Suomen alueella. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"15. Koulutus","Päävastuu":"OKM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"OKM: Kotimaisten kielten kielikylpyopetusta ja muiden kielten kaksikielistä opetusta laajennetaan kohdentamalla esi- ja perusopetuksen järjestäjille sekä kuntien päivähoidosta vastaaaville tahoille valtion erityisavustuksia lukuvuodelle 2015-2016. Tarkoitukseen on varattu kolme miljoonaa euroa.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi","Sähköposti":"iiris.patosalmi@minedu.fi ","Puhelin (työ)":"0295330250","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":46,"Tunnus":46,"Kirjaus":"Oppivelvollisuusiän pidentämistä koskeva uudistus toteutetaan rakennepaketissa, sen toimeenpanolinjauksissa ja kevään 2014 kehyspäätöksessä sovitun mukaisesti, ja siten että sen kustannusvaikutus julkiseen talouteen ei ylitä aiemmin sovittua enimmäismäärää.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#15. Koulutus","Päävastuu":"OKM","Muut ministeriöt":"VM","Seurantatieto":"VM: Oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle ei tässä vaiheessa jatketa.","Tila":"Punainen","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi","Sähköposti":"iiris.patosalmi@minedu.fi","Puhelin (työ)":"0295330250","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":47,"Tunnus":47,"Kirjaus":"Lukion tuntijakoa uudistetaan. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"15. Koulutus","Päävastuu":"OKM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä antoi ehdotuksensa 17.12.2013 valtioneuvoston asetukseksi lukiokoulutuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja lukion tuntijaoksi. Työryhmä ehdotti kolmea vaihtoehtoa lukion tuntijaoksi. Ehdotus on ollut lausunnoilla. \n \n\nValtioneuvosto hyväksyi 13-11-2014 asetuksen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Tuntijakoasetus astui voimaan 1.12.2014. Opetushallituksen tulee hyväksyä lukion opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2016.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi","Sähköposti":"iiris.patosalmi@minedu.fi","Puhelin (työ)":"0295330250","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":48,"Tunnus":48,"Kirjaus":"Toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen rahoitusta ja rakennetta uudistetaan vuoteen 2017 mennessä.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"15. Koulutus","Päävastuu":"OKM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"OKM: Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistuksen toimeenpanoa varten on asetettu laajapohjainen ohjausryhmä sekä ministeriön virkamiehistä koostuva projektiryhmä huhtikuussa 2014. Ohjaus- ja projektiryhmä valmistelevat rakenteellisen kehittämisen suuntaviivojen ja järjestämislupien myöntämiskriteerejä. Uusien järjestämislupien myöntämiskriteerit on tarkoitus antaa koulutuksen järjestäjille ja oppilaitosten ylläpitäjille tammikuussa 2015. \nRakenneuudistuksen edellyttämien säädösmuutosten valmistelu on käynnissä ja HE annetaan syksyllä 2014. \n\nLukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan ottaen huomioon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. \nRahoitusperusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. \n\nHallituksen rakennepoliittisen päätöksen (2013) mukaisesti lukiokoulutuksessa siirrytään suoritepohjaiseen rahoitukseen. \nUudistusten valmistelu on käynnistetty. \n  \nKoulutuksen järjestäjäverkkoa kehitetään hallitusohjelman mukaisesti turvaten lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus. \n\nAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistusta valmistellut työryhmä sai työnsä valmiiksi kesäkuussa 2014. OKM on käynnistänyt työryhmän esitysten pohjalta valmistelun opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE annetaan syksyllä 2014.\n\nHallituksen esitys (HE 310/2014 vp) annettu syksyllä ja se on eduskunnan käsittelyssä. (ei voinut valita HE numeroa, koska numerot päättyivät 309). ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi","Sähköposti":"iiris.patosalmi@minedu.fi","Puhelin (työ)":"0295330250","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":49,"Tunnus":49,"Kirjaus":"Hallitus vahvistaa sovitusti yliopistojen oman varainhankinnan mahdollisuuksia ja pyrkii varmistamaan tutkimuksen laadullisen kehittämisen mahdollisuudet myös rahoitusjärjestelmään tehtäviin muutoksiin. ","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#15. Koulutus;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit","Päävastuu":"OKM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"Valtion vastinrahaan oikeuttavan yliopistojen varainhankinnan periaatteet käsiteltiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 21.10.2014.. TALPO -linjauksen perusteella OKM antoi  yliopistoille ohjeet yliopistojen pääomittamisesta ja valtion vastinrahakelpoisen varainhankinnan ehdoista ja menettelytavoista vuosina 2014–2017. Pääomittamiseen varattu määräraha budjetoidaan kokonaisuudessaan vuoden 2017 talousarvioon siten, että valtion vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017.. \n\nYliopistojen rahoitusmallissa rahoituskriteereitä muutetaan vuoden 2015 alusta alkaen siten, että julkaisujen pohjalta määräytyvä rahoitus lasketaan jatkossa julkaisujen laatuun perustuvaa tasoluokitusta hyödyntäen. Asiaan liittyvät asetusmuutokset on hyväksytty kesällä 2014. \n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"Opetusneuvos Jorma Karhu","Sähköposti":"jorma.karhu@minedu.fi","Puhelin (työ)":"0295330139","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":50,"Tunnus":50,"Kirjaus":"Hallitus sopii budjettiriihessä kertaluonteisesta lisäyksestä yliopistojen perusrahoitukseen vuoden 2015 jakamattoman varauksen puitteissa.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#15. Koulutus;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit","Päävastuu":"OKM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 on päätetty kertaluoteisesta lisärahoituksesta, joka kompensoi indeksikorotuksen puolittamisen vaikutuksen kertaluonteisesti vuonna 2015. OKM kohdentaa kertaluonteisen lisärahoituksen yliopistoille osana vuoden 2015 laskennallisin perustein määräytyvää perusrahoitusta.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"talousarviovalmistelu","Yhteyshenkilön nimi":"Opetusneuvos Jorma Karhu","Sähköposti":"jorma.karhu@minedu.fi","Puhelin (työ)":"0295330139","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":51,"Tunnus":51,"Kirjaus":"Hallitus käynnistää keskustelut Senaatti-kiinteistöjen osittain omistamien yliopistokiinteistöjen myymisestä yliopistoille tai muille mahdollisille ostajille vuonna 2015. ","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"01. Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#15. Koulutus;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"OKM","Seurantatieto":"VM: Toteutettu esiselvitys valtion omistuksessa olevien yliopistokiinteistöosakeyhtiöiden osakkeiden myyntimahdollisuuksista syksyllä 2014. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 2.12.2014 esiselvityksen ja puolsi, että osakkeet voidaan myydä niiden käypään arvoon. Samassa yhteydessä Senaatti-kiinteistöt on valtuutettu aloittamaan myyntineuvottelut osakkeiden ostamisesta kiinnostuneiden yliopistojen ja muiden mahdollisten ostajaehdokkaiden kanssa. Senaatti-kiinteistöt tekee neuvottelujen pohjalta esityksen valtiovarainministeriölle, joka tuo asian ehdotuksineen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.\n\nOKM: osallistuu tarvittaessa VM:n valmisteluvastuulla olevaan keskusteluun valtion osittain omistamien yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeiden myymiseksi yliopistoille tai muille mahdollisille ostajille. ","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"budjettineuvos Tomi Hytönen","Sähköposti":"tomi.hytonen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530279","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":52,"Tunnus":52,"Kirjaus":"Digitalisoituminen on Suomelle keskeinen mahdollisuus tuottavuuden lisäämiseen, ja se on hyödynnettävä täysimääräisesti. Digitalisoitumiseen liittyvä teollinen murros edellyttää tietoliikenneinfrastruktuurin ja tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin liittyvän osaamisen vahvistamista. Opetuksen ja oppimisen digitaalista murrosta edistetään voimakkaasti mm. koulutuksen pilviväylän kehittämisen ja käyttöönoton avulla.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"05. Kauppa. Tullit. Markkinat;#15. Koulutus;#17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"LVM;#OKM;#STM;#TEM","Seurantatieto":"VM: VM:n kesäkuussa 2014 asettama Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelma luo yhteentoimivan digitaalisten palvelujen infrastruktuurin, jonka avulla tiedon siirto organisaatioiden ja palvelujen välillä on helppoa. Sen tarkoituksena on madaltaa kynnystä palvelujen kehittämiseen, mahdollistaa uudenlaisia palveluita sekä vähentää päällekkäistä tekemistä ja kehittämistä. Ohjelmassa kehitetään kansalaisille ja yrityksille palvelunäkymä, jossa he pystyvät katsomaan omia rekisteritietojaan ja käyttämään erilaisia sähköisiä palveluita yhdestä paikasta. Ohjelmassa toteutetaan roolien ja valtuutusten hallinnan ratkaisu, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin toisen henkilön puolesta sekä esimerkiksi yrityksen roolissa. \n\nOhjelman ensimmäiset toteutukset (palveluväylä ja kansalaisen palvelunäkymän betaversio) tulevat tuotantokäyttöön vuoden 2015 aikana. \n\nOKM: OKM tukee alan toimijoiden pyrkimystä sopia yhteisistä standardeista ja käytänteistä, jotka liittyvät digitaalisten työvälineiden hankintaan ja yhteentoimivuuteen Koulutuksen pilviväylä -projektin myötä. Foorumina yhteistyölle perustetaan toimijoiden välinen konsortio EduCloud Alliance, jossa on sovittu yhdessä kehitettävistä standardeista koskien muun muassa hankintaa, tunnistautumista ja tiedon siirtoa järjestelmien välillä. EduCloud Alliance ylläpitää ja kehittää avoimella lähdekoodilla julkaistavaa esimerkkitoteutusta alustasta, joka toteuttaa sovitut standardit - esimerkiksi hankintastandardien esimerkkitoteutusta EduCloud Bazaaria on jo pilotoitu.\n\nEduCloud Alliancen ratkaisujen myötä digitaalisia oppimisen työvälineitä on helpompi tuottaa, hankkia ja ottaa käyttöön. Työvälineet voivat olla esimerkiksi materiaaleja, pelejä, sovelluksia tai palveluita. Kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kansallisesta palveluarkkitehtuurista vastaavien ministeriöiden ja virastojen sekä Viron valtion kanssa. Tavoitteena on, että uusien opetussuunnitelmaperusteiden painottaessa entistä enemmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja ymmärtämistä, koulutyön vaatimat digitaaliset työvälineet olisivat entistä helpommin oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien käytössä\n\nLVM: Osaamisen vahvistaminen on osa ministeriöiden älystrategioiden valmistelua, jota LVM koordinoi.  LVM:n omat älystrategiat ovat liikennepolitiikan älystrategia (Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujalle. Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle) sekä viestintäpolitiikan osalta KIDE-ohjelma. Näiden strategioiden toteuttaminen on hyvässä vauhdissa ja sitä jatketaan koko hallituskauden.\nLVM:n työryhmän ehdotus big data –strategiaksi julkaistiin 8/2014. LVM:n on tarkoitus käynnistää pilvipalveluiden edistämiseen tähtäävän strategian valmistelu 2014 aikana.\nLiikennelabra eli liikenteen sähköiset palvelut –hanke on käynnissä ja ensimmäiset yritysten palvelut saatu markkinapilottivaiheeseen.\n\nTEM: Kts. kohta 17.\nSTM vahvistaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asiakastiedon käyttöä, osaamista sekä digitaalisten palvelujen kehittämistä. Myös sosiaalivakuutusjärjestelmien sähköisten palveluiden laajentamiseen panostetaan edelleen. STM on osallistunut Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia määrittelyyn TEMin ja OKM:n kanssa ja laatinut oman alueensa älypalveluiden strategian. Terveysteknologian hyödyntämiseen ja vientiin panostetaan.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä","Sähköposti":"maria.nikkila@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530514","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":53,"Tunnus":53,"Kirjaus":"Julkisten tietovarantojen määrätietoinen avaaminen edistää myös osaltaan avointa tiedettä ja luo mahdollisuuksia uudenlaisen yrittäjyyden ja palveluinnovaatioiden syntymiselle.","Kirjaustyyppi":"Vaikuttavuustavoite, mittari mainittu kirjauksessa","VN-tiedon ryhmä":"05. Kauppa. Tullit. Markkinat;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit;#17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"LVM;#MMM;#OKM;#STM;#TEM","Seurantatieto":"VM on asettanut vuonna 2013 avoimen tiedon ohjelman http://www.vm.fi/avointieto. Ohjelma päättyy kesällä 2015. Tietovarantojen avaamisella halutaan uutta liiketoimintaa ja innovaatioita koskevien tavoitteiden lisäksi vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa, tehostaa hallintoa ja monipuolistaa koulutuksen ja tutkimuksen käytettävissä olevia tietoaineistoja.\n\nTietovarantojen avaaminen valmistellaan vuosittain osana valtiontalouden kehysten ja talousarvion valmistelua. Ministeriöiltä pyydetään suunnitelmat siitä, mitä tietovarantoja hallinnonaloilla avataan ja mitkä ovat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.  Valtionhallinnossa on vuodesta 2011 lähtien avattu merkittäviä tietoaineistoja, kuten paikkatietoja, sää-, ilmasto- ja meridataa ja ilmastomalleja, liikennedataa, Tilastokeskuksen aineistoja, verotietoja (yhteisöverotiedot), talousdataa ja kulttuuriaineistoja.\n\nAvoimen tiedon ohjelman toimenpiteillä tuetaan tietovarantojen avaamista. Syksyllä 2014 julkaistiin kansallinen dataportaali Avoindata.fi.  Palvelua kehitetään ja laajennetaan korvaamaan yhteentoimivuuden portaali Yhteentoimivuus.fi maaliskuussa 2015. Julkisen hallinnon suositus (JHS 189) avoimen tietoaineiston käyttöluvaksi hyväksyttiin julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnassa (JUHTA) joulukuussa 2014. Esiselvitys tietovarantojen avaamisen vaikuttavuudesta on valmistunut ja julkaistaan keväällä 2015.  Julkisen sektorin palvelujen kehittämisalustalla (JulkICTLab) pilotoidaan avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia.\n\nTavoitteena on, että julkisen hallinnon tietovarannot avataan vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Ohjelman kevätkaudella 2015 toiminta painottuu ohjeistamaan tietovarantojen avaamista ja tiedon hyödyntämistä laajasti julkishallinnossa. \n\nLVM: LVM on toteuttanut hallinnonalalla laadittua suunnitelmaa tietovarantojen avaamiseksi ja toteuttamista jatketaan. Avoimen tiedon hyödyntäminen sisältyy myös 8/2014 julkistettuun LVM:n big data -strategiaehdotukseen.\n\nMMM: Tietovarantojen avaamista jatketaan selvityksen pohjalta tehdyn ohjelman mukaisesti.\n\nSTM: Toimialan keskeiset tietovarannot on kartoitettu ja niille on laadittu avoimen datan suunnitelmat. Aineistoja avataan pitkäjänteisesti aina järjestelmien kehittämisen yhteydessä, mikäli tietosuoja tämän mahdollistaa. STM kehittää hallinnonalan tietovarantojen käyttöä ja selvittää tutkimuskäytön laajentamista.\n\nOKM: OKM asetti vuosiksi 2011–2014 Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen (TTA). Vuonna 2014 OKM käynnisti työtä jatkamaan Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT), jonka toimikausi on 2014–2017. ATT edistää julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvien julkaisujen, datan ja menetelmien avoimuutta. Vuonna 2014 hankkeessa käynnistettiin selvitykset ja työryhmät, jotka käsittelevät mm. tekijänoikeuskysymyksiä, tutkimuksen kokonaisarkkitehtuuria ja aineistojen pitkäaikaissäilytystä sekä analysoivat lähtötilaa. Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta julkistettiin 25.11.2014 Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumissa. \n\nOKM:n hallinnonalalla on edistetty kulttuuriperintöaineistojen digitointia sekä yhtenäistetty kirjasto-, museo- ja arkistoaineistojen metatietoja, tehostettu aineistojen avaamista sekä parannettu niiden hyödynnettävyyttä (Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke). ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen","Sähköposti":"Anne.Kauhanen-Simanainen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530043","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":54,"Tunnus":54,"Kirjaus":"Toimiva kansallinen sähköinen tunnistamisratkaisu toteutetaan.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka","Päävastuu":"VM","Muut ministeriöt":"LVM","Seurantatieto":"VM: \nValtiovarainministeriö asetti toukokuussa 2014 työryhmän valmistelemaan kansallisen tunnistamisratkaisumallin. Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä VM:n ja LVM:n johdolla alan toimijoiden kanssa avoimessa menettelyssä. \nTunnistamisratkaisua koskevan mallin ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset ovat valmistuneet marraskuussa 2014 ja eduskunta on hyväksynyt lakiehdotuksen (HE 272/2014) tammikuussa 2015. Työ jatkuu toimeenpanoprojektina. \n\nTyötä tukee avoin referenssiryhmä, jossa on mukana mm. keskeisiä viranomaisia, finanssisektorin ja elinkeinoelämän organisaatioita. \n\nLVM: LVM on mukana valmistelemassa tunnistamisratkaisua kansallisen vahvan sähköisen tunnistusmallin valmistelutyöryhmässä. Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta (272/2014) vahvistettiin 1/2015 ja se tulee voimaan 1.1.2016. Muutoksella luotiin kansallinen sähköinen tunnistamisratkaisu, jonka tunnistuspalvelut ovat ajan tasalla, riittävän turvallisia ja kansalaisille helppoja käyttää. Lailla luodaan tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkosto, joka toimii kansalaisille tarjottavien tunnistuspalvelujen taustalla.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen","Sähköposti":"Olli-Pekka.Rissanen@vm.fi","Puhelin (työ)":"0295530364","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":55,"Tunnus":55,"Kirjaus":"Hallitus jatkaa kyberstrategian määrätietoista toimeenpanoa. Tavoitteena on, että Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden häiriötilanteiden hallinnassa.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka;#23. Puolustuspolitiikka;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet","Päävastuu":"PLM","Muut ministeriöt":"LVM;#SM;#UM;#VM","Seurantatieto":"PLM: Kyberturvallisuusstrategia ja sen kansallisen toimeenpano-ohjelman tehokas käynnistäminen ovat keskeisiä keinoja tavoitteen saamiseksi. Hallinnonalat varmistavat riittävän resursoinnin toimeenpano-ohjelman kehittämiskohteisiin ja hallinnonalakohtaiset toimeenpano-ohjelmat käynnistyvät vuonna 2014.\n\nValtioneuvostolle annetaan alkuvuodesta 2015 ensimmäinen arvio kyberturvallisuuden varautumisen tilasta. Sen kokoaa puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea. Turvallisuuskomitea arvioi sovittujen toimenpiteiden käynnistymistä, toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä luo edellytykset toimenpiteiden ja tarpeiden yhteensovittamiseksi eri toimijoiden kesken. \n\nKyberturvallisuusstrategiaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Päivittämisessä otetaan huomioon syötteitä laajasti yhteiskunnan eri sektoreilta. Erityisesti viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt sekä tutkimus ja strategian seurantatehtävä tuottavat näitä syötteitä.\n\nSM: Sisäministeriön hallinnonalan kyberturvallisuusstrategian toimeenpanosuunnitelma on vahvistettu ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Osa toimenpiteistä edellyttää lisäresursseja toteutuakseen.\n\nVM: Valtiovarainministeriön SecICT-hanke kehittää valtion ympärivuorokautista tieto- ja kyberturvallisuuden havainnointi- ja reagointikykyä. Hankkeessa on suunniteltu viranomaistoiminto, jonka tehtävänä on valtion keskeisiin ICT-ympäristöihin kohdistuvien ja laajavaikutteisten tietoturvatapahtumien ennaltaehkäisy, valvonta, koordinointi ja ohjaus. Toiminto täydentää Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaa reagoimalla vakaviin tietoturvallisuusuhkiin. Toiminnon sijoituspaikkaa ja lainsäädännöllisiä tarpeita kartoitetaan parhaillaan.\n\nSalatun tiedonsiirron ja hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) palveluintegraatiota kehitetään siten, että se mahdollistaa valtion johtamisen kaikissa tilanteissa ja sisältää tarvittavan turvallisen mobiiliratkaisun.\n\nLVM: LVM:n hallinnonalalla strategian mukainen Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen toiminta on käynnistynyt. Resurssit keskuksen toiminnalle turvataan. Valmistellaan strategia, jonka tarkoituksena on palauttaa luottamus internetiin yhteiskunnan yleistä tietoturvallisuustasoa parantamalla.\n\nUM: Suomi osallistuu myös kansainvälisillä yhteistyöfoorumeilla aktiivisesti kyberturvallisuuden kehittämiseen.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Pentti Olin","Sähköposti":"pentti.olin@defmin.fi","Puhelin (työ)":"0295140333","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":56,"Tunnus":56,"Kirjaus":"Suomea kehitetään kansainväliseksi data-liikennekeskukseksi. Jatkona Itämeren merikaapelia koskevalle päätökselle edistetään aktiivisesti Koillisväylän arktisen merikaapelin rakentamista. Suomeen houkutellaan aktiivisesti konesali-investointeja, jotka jatkossa muodostavat osaamisen ekosysteemin, joka ulottuu konesalien suunnittelusta aina niiden käyttöön ja ylläpitoon.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"06. Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu;#17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka","Päävastuu":"LVM","Muut ministeriöt":"TEM;#VNK","Seurantatieto":"LVM: VNK on ryhtynyt toimenpiteisiin Itämeren merikaapeliyhteyden rakentamiseksi. TEM ja LVM jatkaa aktiivisia toimia Koillisväylän merikaapeliyhteyden edistämiseksi. LVM panostaa erityisesti konesali-investointien ympärille rakentuvien pilvipalvelukokonaisuuden synnyttämiseen. ","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Viestintäneuvos Päivi Antikainen","Sähköposti":"paivi.antikainen@lvm.fi","Puhelin (työ)":"0295342101","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":57,"Tunnus":57,"Kirjaus":"Hallitus jatkaa työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta parannetaan työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. \n\n","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"11. Väestöryhmät. Tasa-arvo;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"OKM;#OM;#SM;#TEM;#UM;#VM;#VNK;#YM","Seurantatieto":"STM: STM koordinoi köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisemisen kokonaisuutta, johtoryhmänä sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä. Toimenpideohjelmassa on 35 kärkihanketta. Ohjelman kärkihankkeista suurin osa on valmistunut ja myös muut ovat edenneet suunnitellusti.  Ohjelman toimeenpanon puolivälikatsaus valmistunut lokakuussa 2013. Ohjelmalla on omat seurantaindikaattorit, joiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista. Ohjelman loppuarvio valmistuu maaliskuussa 2015.\n\nOhjelman puitteissa on järjestetty korkean tason poikkihallinnollisia seminaareja ja tuotettu arviointiraportteja. \"Hyvinvointi kestävän kasvun perustana\" -teemalla on toteutettu hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä, jonka tavoitteena on luoda rakenteet ja sopia toimintatavat, joilla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edsitämistä kaikilla hallinnonaloilla. Prosessiin on liittynyt kaksi poikkihallinnollista työseminaaria ja korkean tason VN-seminaari.\n\nOhjelmakokonaisuuden teemasta on valmistunut useita tuoreita selvityksiä etenkin lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta. Teema on ollut esillä myös VN-päätöksentekoa tukevassa selvitys- ja tutkimustoiminnassa. \"Suomalaisten hyvinvointi 2014\" -raportti (THL, joulukuu 2014) antaa hyvinvoinnistamme hyvän tilannekuvan. Sen mukaan suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat pysyneet hyvänä kuluneen kymmenen vuoden aikana, mutta sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat yhä kansainvälisesti verraten suuret. Jokaisen hallituskauden aikana valmisteltava \"Perusturvan riittävyyden arviointi\" -raportti valmistuu helmikuussa 2015.\n\nOhjelmalla on läheinen yhteys EU2020 -strategian kansalliseen toimeenpanoon. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen on myös Suomen rakennerahasto-ohjelman yksi painopistealue kaudella 2014–2020. Useissa RAPO-toimenpiteissä on yhteensovitettu työtä ja sosiaaliturvaa (RAPO 1.21 Työttömyysturvan suojaosuus, 1.22 Asumistuen suojaosuus, 3.2:3 Aktivointi-suunnitelma, Liite 4 toimeentulotuen alenema).\nLapsiasiavaltuutetun toimiston yhteyteen asetettu ”Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin” -työryhmä kehittää lapsivaikutusten arviointia ja valmistelee aineistoa säädösvalmistelun ja päätöksenteon käyttöön. \n\n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Kehitysjohtaja Marja-Liisa Parjanne","Sähköposti":"marja-liisa.parjanne@stm.fi","Puhelin (työ)":"0295163112","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":58,"Tunnus":58,"Kirjaus":"Hallitus jatkaa määrätietoista työtä vaikeasti työllistyvien työttömyyden lieventämiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen edellytyksiä parannetaan. Osallistavaa sosiaaliturvaa kehitetään.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"11. Väestöryhmät. Tasa-arvo;#14. Työ. Eläke","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"TEM;#VM","Seurantatieto":"STM: Osana rakennepoliittista ohjelmaa hallitus on tehostanut useita toimia, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan työllistymistä. Osallistavaa sosiaaliturvaa kehittävä työryhmä on asetettu ajalle 31.12.2013–31.12.2014. Työryhmän yhtenä tehtävänä on arvioida pilotoinnin tarvetta ja tarvittaessa käynnistää pilotointi jo työryhmän toimikauden aikana. Työryhmä määritteli väliraportissaan pilotointikriteerit ja on käynnistänyt kuusi kunta- ja kolme järjestö pilottia. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan ohjelmalla. Tavoitteena on ehkäistä työttömien syrjäytymistä, kannustaa osallistumiseen ja samalla lisätä sosiaaliturvan yleistä hyväksyntää yhteiskunnassa.\n\nKehitetään työikäisillä osallistavaa sosiaaliturvaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ihmisen toimintakyky huomioon ottaen sosiaaliturvaa ja osallistavia toimenpiteitä yhteen sovittamalla (RAPO -toimenpiteet 1.12, Osatyökykyiset, 1.14 Osallistava sosiaaliturva).\nSTM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa (2014-2015) pilotoidaan työkykykoordinaattori-konseptia. Työnantaja tai TE-keskus nimeää osatyökykyiselle työkykykoordinaattorin, jonka avulla räätälöidään palvelut ja keinot työllistymistä tukevaksi. Lisäksi ohjelmassa tutkitaan ja selvitetään työkykykoordinaattoritoiminnan vaikuttavuutta ja osatyökykyisten kohtaamia työllistymisen esteitä. Ohjelmaan kuuluu myös verkkopalvelun toteuttaminen 2015-2016. \n\nSosiaalihuollon työelämäosallisuutta selvittänyt työryhmä (ns. TEOS-työryhmä) jätti esityksensä syksyllä 2014. Esitys on lausuntokierroksella, jonka määräaika päättyy 6.2.2015.\n\nKuntouttavasta työtoiminnasta annetua lakia muutettiin rakennepoliittisessa ohjelmassa sovitulla tavalla. Kuntouttavan työtoiminnan viikottaista enimmäiskestoa vähennettiin neljään päivään nykyisestä viidestä päivästä. Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen ja on tulossa voimaan 1.7.2015. \n\nTEM: Pitkäaikaistyöttömyyttä alennetaan toteuttamalla pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa ja rakennepoliittisessa ohjelmassa päätetyt toimet. Syyskuussa 2014 annetaan seuraavat hallituksen esitykset:\n\n-HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta\n- HE TYP-toimintamallin valtakunnallistamiseksi ja lakisääteistämiseksi sekä työmarkkinatuen rahoitusmuutoksen toteuttamiseksi. \n-HE laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta. Esitys sisältää muutokset palkkatukeen (mm. pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyville).\n\nRakennepoliittisessa ohjelmassa asetetun työttömyysasteen alentamistavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia, joista sovitaan budjettiriihessä.\n\nks. RAPO.liite, rakennetyöttömyys ja siinä esitetyt toimet.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Osastopäällikkö Outi Antila","Sähköposti":"outi.antila@stm.fi","Puhelin (työ)":"02951 63164","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":59,"Tunnus":59,"Kirjaus":"Nuorisotakuun jatkotoimissa painotetaan matalan kynnyksen ja nuorten tarpeista lähtevien ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämistä sekä viranomaisten että muiden toimijoiden yhteistoiminnan kehittämistä. Tavoitteena on palveluiden saumaton yhteensovittaminen ja erityisesti syrjäytymisen tehokas ennaltaehkäisy. Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon, perhetyön sekä kuntouttavia palveluja. VM/Kuntakokeilu/nuorisotakuu aloitetaan 11 kunnassa/kuntaryhmässä 1.1.2015.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"11. Väestöryhmät. Tasa-arvo;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke;#15. Koulutus","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"MMM;#OKM;#STM","Seurantatieto":"TEM: Nuorisotakuutyöryhmä koordinoi toimeenpanoa painottaen hyvien toimintamallien levittämistä alue- ja paikallis-tasolla. \n\nValtion ja kuntien (11 kpl) välisissä kokeilusopimuksissa sovitaan kuntien ja TE-toimistojen yhteistyömuodoista. Toimijoiden välistä tiedonkulkua pyritään parantamaan tietosuojan puitteissa.\n\nLisäksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmakaudella 2014–2020 toteutetaan nuorisotakuun toimenpidekokonaisuus (sis. Ohjaamo-toimintamallin).\n\nTilastoseuranta otetaan käyttöön vuoden 2014 lopulla.\n\nNuorisotakuun toiminnasta ja toimenpiteistä julkaistaan raportti 3/2015 ja samalla arvioidaan toiminnan onnistuneisuus & tarvittavat jatkotoimet. Felt\n\nOKM avustaa nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä vuosittain. Määrärahan korotus nuorisotakuun myötä on mahdollistanut etsivän nuorisotyön nopean laajentumisen miltei koko maahan, ja nykyisellä määrärahatasolla etsivän nuorisotyön palvelutaso voidaan ylläpitää. \nOKM avustaa myös nuorten tieto- ja neuvontatyötä.\nNuorisolaki velvoittaa kuntia perustamaan monialaisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja. 93% kunnista on perustanut nuorten ohjaus- ja palveluverkoston. OKM seuraa verkostojen toimintaa ja luo edellytyksiä verkostojen väliselle yhteistyölle.\nNuorisolain uudistus on käynnistynyt, ja sen yhteydessä tullaan tarkastelemaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja monialaisten verkostojen toimintaa. Uuden nuorisolain olisi tarkoitus astua voimaan 1.1.2016.\nOppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014.\n\nSTM: Vuoden 2014 alusta lievennettiin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn kriteereitä.\nHE opiskelijoiden oikeudesta vähäiseen opiskeluun sairaslomalla tulee voimaan 1.1.2015.\nValmisteltu Kelan myöntämän nuorten kuntoutusrahan sekä nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan korottamisesta takuueläkkeen tasolle. \n\nSosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevaa lainsäädäntöä ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita pohtineen työryhmän raportti on valmistunut 23.10.2014. Työryhmän esitykset ovat lausuntokierroksella, joka päättyy 6.2.2015.\nEduskunta on myöntänyt vuoden 2014 alussa 300 000 euron lisämääräräahan matalan kynnyksen toimintamallien kehittämiseen vaikeimmassa asemassa oleville nuorille. Sen toteuttamiseksi STM on julkistanut avoimen hankehaun, jonka tavoitteena on löytää toimija/toimijoiden konsortio kevään 2014 aikana. Tällä menettelyllä voidaan kehittää myös nuorisotakuun kuntoutusosiota, ml. mielenterveys-, päihde- yms. riippuvaisuusongelmaiset nuoret.\nSTM ohjasi hankerahaa kolmelle toimijalle. A-klinikkasäätiön ja Kouvolan kaupungin Nuoret eteenpäin -toimintamallille, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön VAMOS -toimintamallille sekä Nuorten Ystävät ry:n VAPA -valmennuspajamallille.\nVuoden 2015 alusta osittain voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolakiin sisältyy mahdollisuus nuorelle tarvittaessa saada nimetty oma työntekijä, palvelutarpeen arviointi sekä kohdennettu sosiaalinen kuntoutus. \nSTM:n Osatyökykyiset työelämään -hanke julkaisi loppuraporttinsa 2013, johon sisältyy esityksiä myös nuorten työelämäaseman parantamiseksi. Hankkeen jatkona toimii STM:ssä Osatyökykyiset työssä -ohjelma, joka kestää vuoden 2015 loppuun saakka.\n\nMMM: MMM:n hallinnonalalla 4H:n toiminta tukee tavoitetta. 4H:n kanssa tehtävässä tulossopimuksessa sovitaan nuorisotakuun toteuttamista osaltaan.\n\nNuorisotakuusta kootaan raportti ja tehdään jatkosuositukset maaliskuussa 2015. ESR/Nuorisotakuu: perustetaan Ohjaamoja, kehitetään nettiohjauspalvelu. STM keskittyy sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen ja OKM mm. ohjausosaamisen kehittämiseen ESR-hankkeissa/Nuorisotakuu.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"työmarkkinaneuvos Teija Felt","Sähköposti":"teija.felt@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 50 49080","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":60,"Tunnus":60,"Kirjaus":"Rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä sovittuja toimia ns. nollasopimuksen käytön rajoittamiseksi, lisätuntien turvaamiseksi osa-aikaisille työntekijöille ja alipalkkauksen ongelmakohtien ratkaisemiseksi jatketaan kolmikantaisessa valmistelussa.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"14. Työ. Eläke","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"TEM: Työaikalain muutosta kohdistuen ns. nollatyösopimuksien rajoittamiseksi on valmisteltu kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Asian valmistelua jatketaan osana kasvu- ja työllisyyssopimuksen mukaisia työaikaehdon vakiintumista koskevia neuvotteluita. \n\nTyöntarjoamisvelvollisuutta koskevien säännösten, ml. osa-aikaisten lisätunnit, tarkastelu kokonaisuutena aloitetaan vuoden 2015 alusta.\n\nTyömarkkinajärjestöt käyvät keskinäisiä neuvotteluja työehtosopimuksia, ml. alipalkkaus, koskevan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehittämisestä. Alkuperäisen aikataulun mukaan neuvotteluista odotettiin tuloksia vuoden 2014 loppuun mennessä, mutta neuvottelut jatkuvat edelleen. Neuvottelujen päätyttyä arvioidaan ja valmistellaan kolmikantaisesti mahdolliset muutokset lainsäädäntöön.","Tila":"Keltainen","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"lainsäädäntöjohtaja Susanna Siitonen","Sähköposti":"susanna.siitonen@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 50 48932","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":61,"Tunnus":61,"Kirjaus":"Itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa parannetaan sovitusti luovien alojen ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaryhmän esitysten pohjalta. Myös pienyrittäjien asemaa parannetaan.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke","Päävastuu":"TEM","Muut ministeriöt":"STM","Seurantatieto":"TEM: TEM selvittää vuoden 2014 loppuun mennessä työttömyysturvalaissa olevan yrittäjämääritelmän kehittämistarpeet.\n\nSTM: Luovien alojen ja itsensä työllistävien sosiaaliturvatyöryhmän ehdotusten pohjalta eduskunnalle on annettu hallituksen esitys, jolla joustavoitetaan apurahansaajien eläketurvan karttumista sekä parannetaan ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kattavuutta. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.6.2015.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"teollisuusneuvos Heikki Vesa","Sähköposti":"heikki.vesa@tem.fi","Puhelin (työ)":"+358 29 50 63674","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":62,"Tunnus":62,"Kirjaus":"Ehkäisevän päihdetyön lainsäädännön kehittämistä jatketaan tavoitteena voimaantulo vuonna 2015.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus","Päävastuu":"STM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"STM:n johdolla on valmisteltu esitys laiksi ehkäisevästä päihdetyöstä. Esitys ollut lausunnoilla 14.10.2014 asti. Asia on käsitelty Kuthanekissa ja 27.11.2014 sosiaalipoliittisessa ministerityöryhmässä. Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 11.12.2014 (HE 339/2014 vp). Laki on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 loppupuolella.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Hallitusneuvos Ismo Tuominen","Sähköposti":"ismo.tuominen@stm.fi","Puhelin (työ)":"0295163341","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":63,"Tunnus":63,"Kirjaus":"Hallitus toimii Suomen kansainvälistä asemaa vahvistaen ja huolehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuudesta, ennustettavuudesta ja johdonmukaisuudesta.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet","Päävastuu":"UM","Muut ministeriöt":"PLM","Seurantatieto":"Suomi on painottanut EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeyttä erityisesti uuden korkean edustajan ja komission työn käynnistymisen yhteydessä, ja on vaikuttanut toiminnan kehittämiseksi. Suomi on ottanut poikkeuksellisen vahvan ja aktiivisen roolin YUTP:ssa Ukrainan kriisin myötä. EU on pystynyt vastaamaan kriisiin yhtenäisenä. Pohjoismaista ulko-, turvallisuus ja puolustuspoliittista yhteistyötä on rakennettu aktiivisesti. Monenväliseen yhteistyöhön on panostettu, erityisesti YK:n puitteissa, kärkiteemoina mm. rauhanvälitys sekä sukupuolten tasa-arvon ja demokratian edistäminen. Etyjissä Suomella on korkea profiili. Nato-kumppanuudessa on valmistauduttu jatkamaan vähintään nykyisen tasoista yhteistyötä Naton kanssa ISAF-operaation jälkeenkin. Naton Walesin huippukokouksessa hyväksymä kumppanuusaloite, varsinkin aloitteen laajennettujen mahdollisuuksien ohjelma, tarjoaa myös Suomelle uusia yhteistyömahdollisuuksia. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle ihmisoikeusselonteon pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaisesti.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Lähetystöneuvos Ilkka Nordberg ","Sähköposti":"ilkka.nordberg@formin.fi","Puhelin (työ)":"0295350536","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":64,"Tunnus":64,"Kirjaus":"Eroopan turvallisuusjärjestelmä on joutunut Ukrainan tapahtumien myötä koetukselle. Suomi korostaa kansainvälisen oikeuden noudattamisen välttämättömyyttä ja tukee neuvotteluratkaisun etsimistä kriisiin.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"23. Puolustuspolitiikka;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet","Päävastuu":"UM","Muut ministeriöt":"PLM","Seurantatieto":"Kaikilla hallinnonaloilla toteutetaan aktiivisesti tilanteen seurantaa ja arviointia.\n\nSuomi on painottanut EU:n yhtenäisyyttä Ukrainan kriisissä. EU:ssa yhdessä päätetyt, Venäjään suunnatut rajoittavat toimenpiteet Ukrainan tilanteen johdosta sitovat myös Suomea. Samalla Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan Venäjään korkean tason kahdenvälisten keskustelujen kautta. Suomi tukee Ukrainaa kehitysyhteistyövaroin Euroopan Neuvoston ja EBRD:n Ukrainan teknisen avun rahaston kautta. Suomi on yksi suurimmista Etyjin Ukraina-toimien tukijoista niin rahallisesti kuin asiantuntijoiden tarjoamisen suhteen. Suomi on tukenut EU:n siviilikriisinhallintamissiota EUAM Ukrainan perustamista ja on tarjonnut siihen asiantuntijoita.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Lähetystöneuvos Ilkka Nordberg","Sähköposti":"ilkka.nordberg@formin.fi","Puhelin (työ)":"0295350536","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":65,"Tunnus":65,"Kirjaus":"Suomi edistää kunnianhimoista ja oikeudenmukaista kansainvälistä ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Post 2015-kehityspolitiikan valmistelussa Suomi ajaa osana EU:ta tehokkaita sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen turvaavia ratkaisuja.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"19. Energia;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet","Päävastuu":"YM","Muut ministeriöt":"LVM;#MMM;#TEM;#UM","Seurantatieto":"YM: Ilmastosopimuksen neuvottelut  \nLähtötilanne/suunnitelmat: Suomi edistää aktiivisesti tavoitteita EU:n ilmastopolitiikan muotoilussa sekä pohjoismaisessa ilmasto-yhteistyössä. Neuvottelujen päätavoitteena on solmia joulukuussa 2015 Pariisissa kattava sopimus, jolla ilmastopäästöjä vähennettäisiin vuoden 2020 jälkeen maailmanlaajuisesti. \nAikataulu: \nSeuraava neuvottelukokous järjestetään Bonnissa 20.–25.10.2014. Liman ilmastokokous on 1.–12.12.2014, josta korkean tason osuus \n9.–12.12.2014 Lokakuun EU-neuvoston päätökset 2030 energia- ja ilmastopaketista ovat tärkeitä Liman YK-ilmastokokouksen kannalta.\n\nTEM: Suomi vaikuttaa järjestelmällisesti EU:n toimiin, jotta kattavalla ilmastosopimuksella saadaan kaikki suuret taloudet ja päästäjät sitoutumaan merkittäviin päästövähennyksiin.\n\nLVM: Liikenteen osalta rajoituksen pyritään toteuttamaan erityisjärjestöissä IMO:ssa ja ICAO:ssa.Kaikkia maita koskeva ilmastosopimus on tarkoitus saada aikaan vuonna 2015.\n\nUM: Ilmastonmuutospuitesopimuksen velvoitteiden mukaisesti Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia ja sopimukseen liittyvää raportointia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistämiseksi kehitysmaissa. Ilmastorahoitus on keskeinen tekijä uuteen ilmastosopimukseen tähtäävissä neuvotteluissa. Suomi osallistuu Vihreän ilmastorahaston ensimmäiseen rahoituskierrokseen per capita -vertailussa vahvalla panostuksella. Suomi tähtää kansallisen ilmastorahoituspanostuksen tason ja tarkoituksenmukaisen kehityksen varmistamiseen vuotta 2020 kohti edettäessä, missä päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysyhteistyöhön ml. ilmastorahoitukseen on ollut keskeistä. Ilmastonmuutoksen globaali merkitys huomioiden Suomi edistää sitä, että teollisuusmaiden lisäksi yhä useammat nousevat taloudet ja kehittyvät maat osallistuvat ilmastorahoitustalkoisiin, innovatiivisten rahoitusmekanismien käyttö ilmastorahoituksessa lisääntyy ja että julkisen rahoituksen ohella myös yksityissektorin rahoitus ilmastonmuutoksen torjuntaan kasvaa.\n\nMMM: Suomi vaikuttaa aktiivisesti uuden ilmastosopimuksen metsiä ja maataloutta koskeviin päätöksiin globaalin ruokaturvan ja metsien kestävän käytön edistämiseksi.\n\nUuden ilmastosopimuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon ruokaturvan varmistaminen.","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka","Sähköposti":"harri.laurikka@ymparisto.fi","Puhelin (työ)":"0295250156","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":66,"Tunnus":66,"Kirjaus":"YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Post 2015 -kehityspolitiikan valmistelussa Suomi ajaa osana EU:ta tehokkaita sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen turvaavia ratkaisuja.","Kirjaustyyppi":"Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu","VN-tiedon ryhmä":"24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet","Päävastuu":"UM","Muut ministeriöt":"YM","Seurantatieto":"UM: Ulkoministeriö koordinoi poikkihallinnollista, vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan kansallista valmistelutyöryhmää, joka valmistelee Suomen kantoja YK:n neuvotteluprosessiin. Heinä-elokuussa 2014 valmistuivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita pohtineen avoimen työryhmän ja kestävän kehityksen rahoituksen asiantuntijakomitean raportit. Tammikuussa 2015 alkavat kehitysrahoituskonferenssin ja vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan varsinaiset neuvotteluprosessit.\n\nSuomen kantoja on määritelty EU-ministerivaliokunnassa kesäkuussa 2014. Suomi tavoittelee universaalia agendaa, jossa ihmisoikeudet ja eriarvoisuuden poistaminen näkyvät läpileikkaavina teemoina ja joka huomioi maapallon kantokyvyn rajat. Erillisinä tavoitteina Suomi ajaa rauha ja turvallisuus-teemaa, oikeusvaltiokysymyksiä, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja naisten voimaannuttamista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeuskysymyksiä. YK:n pääsihteerin raportti ilmestyi ja EU:n päätelmät hyväksyttiin joulukuussa 2014 ja niillä on keskeinen merkitys Suomen kannanmuodostuksessa. Globaali kehitysagenda hyväksytään syyskuussa 2015 pidettävässä huippukokouksessa. Sen toteuttamisen aikajänne on vuoteen 2030 asti.\n","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"muu","Yhteyshenkilön nimi":"Ulkoasiainneuvos Riitta Resch","Sähköposti":"riitta.resch@formin.fi","Puhelin (työ)":"0295351712","Sarake1":"","Sarake2":""},{"_id":67,"Tunnus":67,"Kirjaus":"ILO:n yleissopimus 169 ratifioidaan syksyn aikana edellyttäen, että hallituksessa on saavutettu saamelaismääritelmästä yhteisymmärrys.","Kirjaustyyppi":"Konkreettinen toimenpide, todennettavissa","VN-tiedon ryhmä":"03. Oikeus. Lainsäädäntö. Lainvalmistelu;#11. Väestöryhmät. Tasa-arvo;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet","Päävastuu":"OM","Muut ministeriöt":"","Seurantatieto":"Asiaa koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle marraskuussa 2014 (HE 264/2014 vp).","Tila":"Vihreä","Tekemisen tyyppi":"säädösvalmisteluhanke","Yhteyshenkilön nimi":"Neuvotteleva virkamies Camilla Busck-Nielsen","Sähköposti":"camilla.busck-nielsen@om.fi","Puhelin (työ)":"02951 50278 ","Sarake1":"","Sarake2":""}], "fields": [{"id": "_id", "type": "int"}, {"id": "Tunnus", "type": "numeric"}, {"id": "Kirjaus", "type": "text"}, {"id": "Kirjaustyyppi", "type": "text"}, {"id": "VN-tiedon ryhm\u00e4", "type": "text"}, {"id": "P\u00e4\u00e4vastuu", "type": "text"}, {"id": "Muut ministeri\u00f6t", "type": "text"}, {"id": "Seurantatieto", "type": "text"}, {"id": "Tila", "type": "text"}, {"id": "Tekemisen tyyppi", "type": "text"}, {"id": "Yhteyshenkil\u00f6n nimi", "type": "text"}, {"id": "S\u00e4hk\u00f6posti", "type": "text"}, {"id": "Puhelin (ty\u00f6)", "type": "text"}, {"id": "Sarake1", "type": "text"}, {"id": "Sarake2", "type": "text"}], "_links": {"start": "/api/action/datastore_search?resource_id=c6e58f45-0c96-43f5-b996-a00515dd641d", "next": "/api/action/datastore_search?resource_id=c6e58f45-0c96-43f5-b996-a00515dd641d&offset=100"}, "total": 67, "total_was_estimated": false}}