Polygonimuotoinen paikkatietoaineisto on koosteaineisto Suomen tunnetuista lähteistä, lähteiköistä ja tihkupinnoista sekä niiden lähiympäristöstä (50 metrin puskurialue). Aineistossa on yhteensä 48 102 lähteikkö- tai tihkupintakokonaisuutta lähiympäristöineen sekä tiedot lähiympäristön muuttuneisuudesta. Aineisto ei kuvaa täydellisesti lähteisten luontotyyppien esiintymistä Suomessa, vaan perustuu alla mainittuihin lähtöaineistoihin. Aineistoa on tarkoitus päivittää noin 10 vuoden välein tai tarvittaessa.
Tiedot lähteikköluontotyypeistä sekä lähteisyyteen viittaavista tihkupinnoista on koottu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta, Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedosta, Metsähallituksen SAKTI-tietojärjestelmästä, ympäristöhallinnon Pisara-tietojärjestelmästä, kolmesta ELY-keskuksesta (Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen ELY) sekä 1990-luvun arvokkaiden pienvesien inventointiaineistosta.
Tiedot lähiympäristön muuttuneisuudesta perustuvat Corine 2018 -maanpeiteaineistoon, ojitustilanneaineistoon sekä Global Forest Change -aineistoon.
Lähtöaineistojen ja tulosaineiston tarkempi kuvaus sekä työseloste ovat erillisessä liitedokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Lahteikkojen_esiintyminen_ja_muuttuneisuus.pdf.
Aineistoa voi käyttää luontotyyppien uhanalaisuus- ja tila-arvioinneissa sekä muissa laajoissa tai yhteenvetotyyppisissä selvityksissä. Aineistoa voi käyttää vihjeaineistona myös paikallistason selvityksissä, mutta puutteellisuutensa (sekä mahdollisten lähtöaineistoista periytyvien sijaintivirheiden vuoksi) se ei sovellu yksinomaiseksi aineistoksi esimerkiksi metsätaloustoimien suunnitteluun. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0)
Lähtöaineisto koottiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta, Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedosta, Metsähallituksen SAKTI-tietojärjestelmästä, ympäristöhallinnon Pisara-tietojärjestelmästä, kolmesta ELY-keskuksesta (Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen ELY) sekä 1990-luvun arvokkaiden pienvesien inventointiaineistosta. Näistä aineistoista löytyneet tiedot lähteistä, lähteiköistä ja tihkupinnoista yhdistettiin ja puskuroitiin 50 metrillä.
Tiedot maastoinventoinneissa tehdyistä havainnoista lähteiden luonnontilaisuudesta säilytettiin myös yhdistetyssä ja puskuroidussa aineistossa, minkä lisäksi lähteiköiden ja niiden puskurialueiden maankäytöstä laskettiin kuviokohtaisia attribuuttitietoja. Muuttuneiksi on tulkittu rakennetut alueet ja maatalousmaat Corine 2018 -aineiston mukaan, ojitetut kivennäis- ja turvemaat sekä turvetuotantoalueet Syken ojitustilanneaineiston (2024, versio 2d) mukaan sekä avohakkuut 2001–2023 Global Forest Loss (2024) -aineiston mukaan. Eri maankäyttömuodot pinottiin kokonaisuusmuuttuneisuuden tarkastelussa em. järjestyksessä (rakennetut ja maatalousmaat päällimmäisinä).
Lähtöaineistojen sekä tulosaineiston tarkempi kuvaus ja työseloste ovat erillisessä liitedokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Lahteikkojen_esiintyminen_ja_muuttuneisuus.pdf.