Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Direktiivin mukaan pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä.
Pintavedet jaotellaan vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi.
Pintavesimuodostumat kuuluvat johonkin seuraavista jaotteluryhmistä: järvi, joki ja rannikkovesi. Sama vesimuodostuma ei voi kuulua useaan jaotteluryhmään.
Pohjavesimuodostumat käsittävät ympäristöhallinnon kartoittamat ja luokittelemat vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (eli ns. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet) sekä E-lisämääreen saaneet pohjavesialueet (1E-, 2E- ja E-luokat), joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.
Tämä aineisto sisältää pinta- ja pohjavesimuodostumat.
Vesimuodostumien rajauksia on tarkistettu suunnittelukausittain. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä ovat aineistot kolmelta suunnittelukaudelta. Syken Avoin tieto -palvelussa on jaossa toisen ja kolmannen suunnittelukauden aineistot.
Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). 3. suunnittelukauden aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.
Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_vesimuodostumat.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila
Water bodies according to Water Framework Directive
This data contains the surface water bodies and the groundwater bodies which both are defined in the Water Framework Directive (Directive 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council of 23 October 2000).
‘Body of surface water’ means a discrete and significant element of surface water such as a lake, a reservoir, a stream, river or canal, part of a stream, river or canal, a transitional water or a stretch of coastal water.
‘Body of groundwater’ means a distinct volume of groundwater within an aquifer or aquifers.
The surface water bodies shall be identified as falling within either one of the following surface water categories - rivers, lakes, transitional waters or coastal waters - or as artificial surface water bodies or heavily modified surface water bodies.
For each surface water category, the surface water bodies shall be differentiated according to type. These types are defined using geographical and natural characteristics.
The groundwater bodies are divided into areas that are important for water supply, suitable for water supply and/or groundwater bodies whose groundwater a surface water or terrestrial ecosystems are directly dependent on.
The boundaries of water bodies have been revised between planning periods. Data from three planning periods are in the internal use of the environmental administration. Syke’s open spatial datasets contains:
• Water bodies according to Water Framework Directive (2022)
• Water bodies according to Water Framework Directive (Reported in 2016)
This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.
Vesimuodostumat on määritetty Lupa- ja valvontavirastossa ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Suomen rannikkovedet on tyypitelty jakamalla ne laajahkoihin alueisiin niiden luontaisten ominaispiirteiden perusteella. Rannikkovesien pintavesimuodostumia rajattaessa on otettu huomioon myös ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Rannikkovesien muodostumat ovatkin tyypiteltyjen alueiden osia. Järvet ovat pintavesimuodostumien määrittelyn kannalta selkeitä ja ne vastaavat pääosin ympäristöhallinnon järvirekisterissä esitettyjä alueita. Järvi on voitu jakaa erillisiin pintavesimuodostumiin, jos järven eri osien ominaisuudet (kuten syvyys tai humuspitoisuus) ovat niin erilaiset, että se haittaa järven tyypin määrittämistä ja tilan luotettavaa arvioimista. Osien vähimmäispinta-alaksi suositellaan 5 km2. Vastaavasti erillisinä altaina olevat järven osat voidaan yhdistää silloin, kun se on tyypittelyn kannalta perusteltua. Joen pääuoma, sivujoet ja latvahaarat on jaettu kukin omiksi pintavesimuodostumikseen. Jos uoma on hydrologis-morfologisten olosuhteiden vuoksi tarpeen jakaa kahdeksi tai useammaksi pintavesimuodostumaksi, rajakohtana käytetään kohtaa, jossa virtaama muuttuu olennaisesti. Järvialtaiden pirstomat, erilliset lyhyet jokipätkät, jotka ovat kokoluokaltaan keskenään samanlaisia, voidaan yhdistää yhdeksi muodostumaksi. Pohjavesialueita on maassamme kartoitettu järjestelmällisesti jo noin 30 vuoden ajan. Pohjavesialueiden rajaus perustuu pelkästään luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat kartoitushetkellä käytettävissä. Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.
Aiemmassa luokituksessa pohjavesimuodostumiksi oli valittu I ja II luokan pohjavesialueet (vedenhankintaa varten tärkeä ja vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). 3. seurantakaudella mukana ovat niiden lisäksi seuraavat pohjavesialueet: - 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Aineistossa ei erotella muodostumisalueen ja varsinaisen pohjavesialueen rajaa, vaan alue kuvataan yhtenäisenä.
Prosessointihistoria:
Vesimuodostumat on rajattu pääosin 1:10 000 mittakaavaisen Ranta10-aineiston pohjalta. Aineistojen geometristä laatua on vuonna 2019 tarkistettu Sykessä VesiPeto-hankkeessa mm. varmistamalla kohteiden keskinäinen yhteensopivuus. Aineistot eivät ole yhteensopivia MMLn nykyisen maastotietokanta-aineiston kanssa. Ålands landskapsregering vastaa Ahvenanmaan vesimuodostumien rajauksista ja aineistoista.
Vesienhoidon suunnittelun 1. suunnittelukauden mukaiset vesimuodostumat raportoitiin EUlle vuonna 2010. Vesienhoidon suunnittelun 2. suunnittelukaudella vesimuodostumien rajauksia tarkastettiin sekä uusia vesistöjä otettiin mukaan. Nämä aineistot on raportoitu EUlle vuonna 2016. Myös 3. suunnittelukaudella vesimuodostumien rajauksia on tarkistettu ja uusia veisistöjä on otettu mukaan.