Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Maasto- ja vesiliikenteen rajoitusalueet -paikkatietokanta-aineistosta irrotettu vesiliikenteen nopeusrajoituksia kuvaava aineisto km/h ja solmua/h. Vesinopeus-paikkatietokannassa...
Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) ja alueellisilla ympäristökeskuksilla on vesistömallijärjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä ennusteita ja antaa tulvavaroituksia sekä arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia....
Pääasiassa Metsähallituksen ja Jyväskylän yliopiston lähtöaineistoista Suomen ympäristökeskuksessa tuotettu, koko Suomen kattava, vektorimuotoinen paikkatietoaineisto. Virkistysmahdollisuuksilla tarkoitetaan...
Maanpeite 2 m 2022 -aineisto kuvaa maanpeitettä valtakunnallisesti. Aineisto on rasteripohjainen ja sen pikselikoko on 2 m. Aineistossa on keskitytty etenkin pinnoitetun (läpäisemättömän) ja pinnoittamattoman...
Virtavesien lohikalakannat on aineisto, joka kuvaa lohikalakantojen esiintyvyyttä virtavesissä. Se on laadittu Syken tuottaman ranta10:n uomaverkoston ja VALUE-hankkeessa laadittujen uusien valuma-alueiden (ehdotus)...
Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin...
Rannikon avoimet_dyynialueet-aineisto on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikkatietoaineisto Suomen rannikon varmistetuista ja mahdollisista avoimista dyynialueista. Tärkeimpiä aineistolähteitä ovat...
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen...
[FI] Itämeren rannikon jokien vaikutusalueiden kartat kuvaavat satelliittihavainnoista tulkittua joesta tulevan samean aineksen suurinta vaikutusaluetta rannikolla. Aineisto perustuu keväisiin...
[FI] Saaristomeren alueen ja sen ympäristön rannikon jokien vaikutusalueiden kartat kuvaavat satelliittihavainnoista tulkittua joesta tulevan samean aineksen suurinta vaikutusaluetta. Aineisto...
[FI] Vuosittainen kooste Itämeren avomerialueen pintalevälauttahavainnoista yhdistetään kesäkauden päivittäisistä pintalevähavainnoista, tämä kuvaus kattaa vuosien 2003-2011 aineistot....
[FI] Satelliittihavaintoja käytetään Itämeren pintaveden a-klorofyllin (ug/l) seurantaan sulan veden aikaan huhtikuusta lokakuuhun. A-klorofylli (chl-a) kuvaa levien määrää vedessä, mutta ei suoraan...
[FI] Itämeren alueen ja erityisesti Suomea ympäröivien merialueiden pintalevälauttoja kuvaava neliluokkainen tulkintakartta. Tulkintakartta kuvaa todennäköisyyttä, että tietyllä alueella esiintyy...
[FI] Vuosittainen Itämeren avomerialueen pintaleväkooste yhdistetään kesäkauden päivittäisistä havainnoista. Tämä kuvaus kattaa aineistot vuodesta 2017 eteenpäin. Pintalevälautoista tehdään...
[FI] Satelliittikuvilta seurataan Itämeren veden sameutta jäättömiltä ja pilvettömiltä alueilta huhtikuusta lokakuuhun. Veden sameus koostuu vedessä olevista pienistä hiukkasista (kasviplankton,...
[FI] Vuosittainen Itämeren avomerialueen pintaleväkooste yhdistetään kesäkauden päivittäisistä havainnoista. Tämä kuvaus kattaa vuodet 2012–2016. Pintalevälautoista tehdään neliluokkainen...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden humuksen määrää pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Humus kuvaa liuenneen orgaanisen aineen määrää...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen...
[FI] Satelliitti-instrumenttien havainnoista seurataan veden näkösyvyyttä pilvettömiltä alueilta sulan veden aikana Suomen merialueilta ja järviltä. Näkösyvyys kuvaa veden läpäisevyyttä, ja sen...