Datamängder
Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa,...
Tulvakartat muodostavat perustan tehokkaalle tulvariskien hallinnalle. Karttapohjainen tieto tulvavaarasta, -haavoittuvuudesta ja -riskistä on välttämätöntä tulvariskien hallintatoimissa. Tulvavaarakartoilla lisätään...
Aineisto on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen operatiivisella WSFS-Vemala -kuormitusmallilla. Tämä avoin paikkatietoaineisto sisältää Vemalan perustuloksia ja Vemala-mallin aineistoa kokonaisuudessaan pääsee...
Nitraattidirektiivin (1991) tarkoituksena on suojella veden laatua kaikkialla Euroopassa estämällä maataloudesta peräisin olevien nitraattien pilaamasta pohja- ja pintavesiä ja edistämällä hyvien maatalouskäytäntöjen...
Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu...
Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin...
Aineisto sisältää tiedot hydrologisista havaintopaikoista, joilla seurataan Suomen vesistöjen hydrologiaa. Seurattavia suureita ovat vedenkorkeus, virtaama, valunta, lumilinjamittaus, jäänpaksuus, pintaveden lämpötila...
Paikkatietoaineisto sisältää ELY-keskusten ehdottamat ja maa- ja metsätalousministeriön 22.12.2024 mennessä nimeämät vesistö- ja meritulvien merkittävät tulvariskialueet sekä ELY-keskusten tunnistamat muut...
Havaittu tulva-alue on jonkun tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, joka on rajattu maastohavaintojen (tulva-alueen reunan merkitseminen tai kuvaaminen) tai kaukokartoitusaineiston (ilmakuvaus...
Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pintavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Pintavesien...
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatima valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, jotka kattavat uomien ja järvien valuma-alueiden lisäksi myös merialueet. Tarkimmalla tasolla valuma-...
Suomen EU:n uimavesidirektiivin asettamat kävijämääräkriteerit ylittävät uimarannat vuodesta 2006 alkaen. Uimarannat on luokiteltu aineistossa entisiin, olemassa oleviin ja uusiin (ko. vuonna). Aineisto on saatu...
Sisävesien (järvet, joet) syvyysaineisto perustuu pääosin ympäristöhallinnon tekemiin syvyysluotauksiin. Luotauspisteaineistosta on Sykessä johdettu syvyyskäyrät ja -alueet sekä järven maksimisyvyyspiste- aineistot....
1990-luvun alussa valmistunut aineisto sisältää Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejaon sekä purkupisteet. Valuma-alueet on rajattu topografian ja vesistöjen perusteella 1:50 000 mittakaavaisille paperikartoille,...
Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa,...
Aineisto kattaa ympäristöhallinnon tekemien sisävesien (järvet, joet) luotauksien syvyystiedot. Tietoja käytetään järvien ja jokien syvyysaineiston (syvyyskäyrät ja -alueet sekä maksimisyvyyspiste) tuottamiseen....